-
Suomalainen lajike (Huvitus x Melba) vuodelta 1981. Hedelmä on pienehkö, litteänpyöreä ja kauniisti punaviiruinen. Maultaan aromaattinen ja miellyttävän viinihappoinen ja makea. Lasten suosikki. Puu on melko pienikokoinen, mutta tulee nuorena satoikään. Jonkun verran altis omenaruvelle. Aikainen ja kestävä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Suosittu herkkuomena, joka huomattiin Osmolan taimistolla vuonna 1908 ja otettiin laajamittaiseen lisäykseen. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, kauniin vaaleankeltainen koristeellisella punoituksella. Maultaan virkistävän hapanimelä. Erinomainen herkku- ja talousomena. Korkea C-vitamiiniarvo. Puu pieni, mutta vahvakasvuinen. Tulee aikaisin satoikään, ja tuottaa pääsääntöisesti joka vuosi hyvän sadon. Sopii hyvin luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Pieni, halkaisijaltaan noin 4 cm oleva , kaunis punainen omena, josta varsinkin lapset pitävät. Maku viinihappoinen ja miellyttävä. Hedelmät kypsyvät aikaisin, usein jo elokuun alussa. Melko hyvät herkkuomenat sopivat hyvin tuorekäyttöön, mutta myös soseeksi ja mehuksi. Runsaasti kauniilla valkoisilla kukilla täyttyvä puu on suosittu sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Eestiläinen kesälajike 1700-luvulta, jota on viljelty Suomessa 1800-luvun loppuolelta lähtien. Keskikokoiset/kookkaat hedelmät ovat kiinteitä, ja läpikuultavan mehukkaita, kun vedensaanti on hyvä. Maultaan erinomainen ja raikkaan makeanhappoinen, mukanan aavistus päärynän aromia. Kauniilla puulla on säännöllinen kasvutapa. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Kutsutaan myös Tallinnan päärynäomenaksi. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike -
Loboa muistuttava uusi ruotsalainen lajike vuodelta 1994. Intensiivisen tummanpunainen hedelmä on keskikokoinen-suuri ja mehukas. Maultaan erittäin aromaattinen. Hedelmä on parhaimmillaan ennen varastointia. Kotipuutarhaan sopiva pieni puu, jollla vahva kasvutapa ja hyvät oksakulmat. Antaa jo nuorena satoa. Ihanan kauniit hedelmät! Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
SPÖPLANTA Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike -
Vanha ruotsalainen lajike, jolla on keskikokoisia/suuria ja mehukkaita omenoita. Maultaan se on miedosti imelänhappoinen, hienon aromikas, raikas ja muistuttaa hieman mantelin makua. Vaatimaton, voimakaskasvuinen ja helppohoitoinen puu, joka tulee aikaisin satoikään. Erinomainen sose- ja marmelaadiomena. Yksi terveimmistä lajikkeista. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Talvilajike -
Ruotsalainen lajike vuodelta 1945 (Melba x Stenbock). Hedelmä on kookas, keltavihreä ja hieman punertava auringon puolelta. Malto on valkoista, kohtalaisen mehukasta, miedosti viinihappoista ja raikkaan makuista. Terve lajike, joka on taudeille vastustuskykyinen. Mainio syöntiomena, mutta sopii myös vaikkapa soseen valmistukseen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
(Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
SPÖPLANTA Vanha ruotsalainen lajike 1600-luvulta. Omenan kuori on vaalea ja kiiltävä, hedelmäliha on maultaan hapanta. Soveltuu hyvin talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
SPÖPLANTA Luultavasti yksi kauneimmista koristeomenapuista kiitos koristeellisen kasvutavan ja tummien liuskaisten lehtien, jotka säilyttävät värinsä yli koko sesongin. Alkukesästä kukkii runsain punaroosan sävyisin kukin. Lehdissä kaunis syysväritys. Muodostaa melko niukasti erittäin pieniä (1-1,5 cm), ruskeanpunaisia koristehedelmiä, jotka pysyvät puussa pitkälle talveen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut -
Suomalainen lajike, Huvitus x Lobo. Kaunis, hyvin iso, aikainen talvilajike. Malto on punertavaa. Omena on makean viinihappoinen, hienostuneen ja miellyttävän makuinen. Hyvä pöytähedelmä, mutta sopii hyvin myös talouskäyttöön. Kypsyy lokakuussa ja voidaan varastoida joulukuulle asti. Kaunis puu, jolla on hyvät ja lujat oksakulmat. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Talvilajike -
Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6 Tyyppi: Syyslajike -
Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike -
SPÖPLANTA (Uralin keltainen Nalif). Punainen Ranetka x Papirova. Ehdottomasti yksi kestävimmistä lajikkeista, joka soveltuu jopa alueille, joilla kesä on lyhyt. Hedelmä on melko pieni ja mehukas, hyvä hapan maku. Puu tulee aikaisin satoikään. Puu on melko pieni ja sillä on hieman riippuvat oksat. Luultavasti paras vaihtoehto karuun ilmastoon, Kasvatetaan sekä Siperiassa että Kaukoidässä. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike -
(Nautinto). Hieno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
SPÖPLANTA Vaasalaisen Oscar Syringin mukaan tämä on yksi Suomen arvokkaimpia talvihedelmiä. Hän aloitti jalostamisen 1940-luvulla. Keskikokoinen/kookas, munanmuotoinen omena muistuttaa Åkerö lajiketta, mutta on Syringin mukaan talvenkestävämpi. Voidaan säilyttää maalis-huhtikuuhun asti. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
Alkuperä on tuntematon. Neiti Mannerheimin, Villnäsin tilan omistaja 1800-luvulla, mukaan tämä lajike löytyi tilalta jo 1810-luvun alusta. Hyvin erikoinen hedelmä, josta tulee niin mehukkaan läpikuultava, että sitä voi syödä lusikalla. Lyhyt säilymisaika. Maku makea, mukana aavistus hapokkuutta. Kutsutaan Vaasassa Persikka-omenaksi. Puulla on kompakti kasvutapa, ja se tulee varhain satoikään. Kaipaa kosteuttapidättävän maan, jotta antaa laadukasta satoa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
Suomalainen risteytys (Lobo x Punakaneli), joka on varsin runsassatoinen. Hedelmä on kauniin punainen, kaneliarominen ja suurempi kuin muilla kanelilajikkeilla. Voidaan varastoida jouluun saakka. Terve puu, jolla on kaunis kasvutapa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
(Bélyj nalif, Alabasterpipping). Lajike kotoisin Venäjältä. Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Hyvä tuorehedelmä, mutta soveltuu myös talousomenaksi. Hyvä vaihtoehto pohjoisille paikoille, missä Valkea kuulas ei menesty. Identtinen Nalifnojen kanssa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
Kanadalainen, runsaasti kukkiva lajike, jonka lehdet roosanpunaiset. Todennäköisesti kestävin punalehtisistä koristeomenapuista. Puu on nopeakasvuinen ja kauniin muotoinen. Lehdet ovat lievästi punavihreät, uudet lehdet ovat punertavammat. Hedelmät ovat kauniit, tumman karmiininpunaiset, pienet (3cm) ja lähinnä koristeelliset. Hedelmiä voi kuitenkin hyödyntää soseisiin ja mehuihin tuomaan punaista sävyä ja hapokkuutta.Voidaan lämpimästi suositella! Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
Punainen kesäomena. Kiinasta tuleva aikainen syyslajike. Kauniit, keskikokoiset ja korkealaatuiset omenat, jotka ovat makeita ja miedosti hapokkaita. Kasvutavaltaan puu on vahva ja avoin. Terve lajike, joka tulee varhain satoikään. Sopii myös luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5 Tyyppi: Kesälajike
Suomi 
Svenska