Vyöhyke: I-III  

VARTTAMISOKSAT Vanha venäläinen lajike 1800-luvun alkupuolelta. Erityisen pidetty mehujen, soseiden, hillojen ja viinin valmistuksessa. Hedelmä on punavihreä, juuri ja juuri keskikokoinen, litistetyn munan muotoinen, mutta usein yksi sivu on muita korkeampi. Hedelmäliha mehukasta, maku raikas, viinihappoisen makea.Tuoksu mausteinen ja miellyttävä. Suuri puu, jonka oksat harvoin katkeilevat. Antaa runsaan sadon, jota voi varastoida joulukuulle. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike

VARTTAMISOKSAT Vähän tavallista Antonovkaa muistuttava hedelmä, mutta osittain punainen peiteväri, ja maultaan huomattavasti parempi. Hedelmä on kookas. Hyvä pöytä ja talousomena. Aikais- ja runsassatoinen. Vakaa puu, jolla hyvät oksakulmat, ja joka antaa hyvän sadon jo varhain. Hedelmä painaa usein yli 400 g, jopa yli 700 g hedelmiä on esiintynyt. Terve lajike, joka soveltuu luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4(5).  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike

VARTTAMISOKSAT Venäläinen talvilajike, jolla suuret, 150-200g, keltapunaiset, kauniit hedelmä, joissa viiruja ja läikkiä. Malto vihertävä, mehukas ja maukas. Rupiresistentti. Melko runsassatoinen. Mainio pöytäomena, jonka hedelmät säilyvät hyvällä varastoinnilla syötävinä syys-helmikuun. Voimakaskasvuinen, korkea puu, jolla harva latvusto. Vyöhyke: FI 1-3.  SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike

VARTTAMISOKSAT Ehdottomasti yksi kestävimmistä omenalajikkeista. Lajikkeella on venäläinen alkuperä, se tuli Suomeen 1800-luvulla. Voidaan viljellä jopa Sallan korkeudella, Suomen Lapissa. Omenat ovat keskisuuria, pitkähköjä ja kevyesti kasaanpainuneen mallisia. Hedelmä on makea, lähes viinihapoton ja kypsyy syyskuun alkupuolella. Muistuttaa maultaan hieman 'Golden Deliciousta', jos on saanut kasvaa kosteutta pidättävässä maassa. Kuivlla paikalla hedelmistä muodostuu mauottomia. Voimakaskasvuinen kauniilla ja vahvalla oksistolla. Erittäin talvenkestävä. Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Sitruunaomena, joka löydettiin Piikkiöläisestä puutarhasta 1860-luvulla. Lajike on ollut unohduksissa pitkään, mutta teki 2000-luvulla paluun pidetyksi talousomenaksi alueella. Hedelmä on varsin hapan syötäväksi, , mutta soveltuu mainiosti talouskäyttöön mehuiksi, soseiksi ja viiniin. Hedelmä on pyöreä, väriltään vaalean keltavihreä, pinnassa punakeltaisia viiruja.Puu on leveäkasvuinen jo nuorena, vanhemmiten oksat alkavat helposti roikkua. Vyöhyke: FI 1-3.  SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT valkokukkainen paratiisiomenapuu. Suhteellisen pieni puu, jolla on tiivis latvusto. Kukkii upeasti jo nuorena. Hedelmät 3-4 cm kokoisia, ja niistä tekee hyvää omenasosetta ja mahtavaa mehua. Maku on makeanhapan ja melko miellyttävä. Hedelmällä on korkea C-vitamiinipitoisuus. Kaunis puu iloksi ja hyödyksi. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut

VARTTAMISOKSAT Ruotsalainen siemenkylvetty omenalajike 1900-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, että vastakihlautunut pari jakoi omenan ja kylvi siemenet, joista tämä lajike periytyy. Hedelmä on suuri, litteänpyöreä ja kellanvalkoinen, jossa roosanpunaista pintaväriä. Hedelmäliha vihreänvalkoista, mehukasta ja miedon aromaattista, vain aavistus happamuutta. Hedelmät käytetään vastapoimittuina. Sato kypsyy elokuun lopulla. Antaa runsaat sadot jo nuorena. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Syringin taimistossa Gerbyssä, Vaasassa, 1930-luvulla jalostettu mehukas ja makea lajike.Pohjaväriltään oranssinkeltainen suurikokoinen omena, jolla on lämpimänpunainen peiteväri. Vastustuskykyinen hedelmäruvelle, eikä siihen tule helposti pihlajanmarjakoitakaan. Herkkuomena. Talvenkestävämpi, kuin muut Astrakaanilajikkkeet. Ihanasti tuoksuva ja erittäin harvinainen! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Syringin taimistosta Gerbystä, Vaasasta, 1940-luvulta peräisin oleva aikainen syyslajike. Antaa aikaisemmin satoa kuin Kelta- ja Punakaneli. Keskikokoinen, mehukas, makea ja usein läpikuultava omena kypsyy syyskuussa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Siemenlisätty 1900-luvun alussa. Otettiin lisäykseen Blomqvistin taimistolle vuonna 1999. Emopuu kasvaa Vetelissä, Räyringissä. Hedelmä keskikokoinen, lämpimän kullankeltainen ja kantakuoppa ruven ympäröimä. Maultaan miedosti viinihappoinen ja aromiltaan erinomainen ja hienostunut. Kestävä ja terve lajike. Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Monen mielestä keltakaneli on maultaan kanelilajikkeista parhain. Hedelmä on Punakanelia hieman suurempi, mehikas ja miedosti hapan, siinä maistuu myös selvä kanelin aromi. Kehittyy erityisen hyvin hiekkamaassa. Kestävä ja runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike Piikkiöstä 1960-luvulta. Lobo x Huvitus. Hedelmä on suuri, pyöreän kartiomainen, lähes kokonaan punainen. Malto on vaaleaa ja hieman punertavaa, erittäin mehukasta ja kiinteää. Maku on miellyttävän hapokas ja hieman mausteinen. Kuori on kiiltävä ja vahamainen. Hyvä pöytähedelmä. Voimakaskasvuinen. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Tunnettu suomalainen, aikainen kesälajike vuodelta 1895. Pienet / keskisuurit hedelmät, jotka tulevat auringon puolelta kirkkaanpunaisiksi ja kypsyvät elokuun lopulla. Todella hyvät, miedosti imelänhappamat hedelmät, jotka ovat lähes valkoisia ja mehukkaita sisältä. Kerrassaan mainio tuorehedelmä, jota voi varastoida korkeintaan joitakin viikkoja, mutta josta saa korkealaatuista omenasosetta. Melko pieni puu, joka antaa nopeasti ensimmäisen satonsa. Raakileiden karsimista suositellaan, jotta puu jaksaa kantaa ja muodosta suurempia hedelmiä. Hyvä pölyttäjä, jota Suomessa käytetään ahkerasti jalostustyössä. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Paikallislajike Jepualta, Pohjanmaalta. Alkuperä tuntematon. Erittäin hyvä ja makea, keskisuuri hedelmä, josta tulee kunnolla kypsyessään ihanasti läpikuultava ja mehukas.Keltaiseen hedelmään muodostuu auringon puolelle punaisia viiruja. Harvinaisuus, jota lisätään vain Blomqvistin taimistolla. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Mehukas, keltapunainen luumu Kiinasta. Aikainen ja runsassatoinen. Hedelmä suurikokoinen, usein yli 60 g! Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu

VARTTAMISOKSAT Pidetty lajike, jolla suuret omenat n.250g. Maku on hienoarominen, miellyttävästi imelänhapan. Pohjaväri on keltainen, punertava auringon puolella. Melko kiinteä omena, jota voidaan varastoida muutamia viikkoja.Lajike on otettu lisäykseen tarhasta Suistamossa. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Venäläinen risteytys, jonka Blomqvistin taimisto toi Latviasta Suomeen vuonna 1986. Keskikokoisia ja makeita omenia, joilla on vain hyvin vähän hapokkuutta. Hedelmäliha on , mehukasta ja aromikasta. Sekä päärynän tuoksu että maku ovat aistittavissa. Muistuttaa Esterin päärynäomenaa, mutta hedelmät ovat suurempia. Terve, suhteellisenpienikasvuinen lajike, jolla on hyvät oksakulmat. Tulee varhain satoikään. Ihastuttavaomena, joka on mainio tuorehedelmä. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Kaunis, keskikokoinen/suuri punainen omena, jonka muoto on litistyneen pyöreä. Maku on makean hapahko ja aromi miedon mausteinen. Kypsyy syyskuun alussa ja kestää muutaman viikon varastoinnin. Voimakaskasvuinen puu, jonka oksat ovat pystyt ja hieman harottavat. Puun vanhetessa latvus leviää. Antaa satoa 4-5 vuoden kuluttua istuttamisesta. Melko terve lajike ja sitä voikin suositella luonnonmukaiseen viljelyyn. Maukas syöntiomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Hyvin kestävä suomalainen lajike 1830-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä, mehukas ja hyvin makea. Kuori on ohut, kiiltävä ja hiukan vahamainen. Joskus omenasta voi tulla mehukkaan läpinäkyvä. Malto on pehmeä, sileää, mehukasta ja makeaa, mukana häivähdys melonin aromia. Ei viinihappoisuutta, mutta korkea C-vitamiinipitoisuus. Kypsyy syyskuun alussa, ja voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Voimakaskasvuinen, mutta silti suhteellisen pieni puu. Hyvät oksakulmat. Viihtyy suhteellisen hyvin savimaassa. Usein kuluu 5-7 vuotta ennen ensimmäistä satoa. Erinomainen pölyttäjä. Talvenkesto hyvä! Vyöhyke: FI 1-5(6).  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Kinesiskt plommon med stora vackert gulröda frukter, 60 - 70 g. Kallas i Kina för Persikoplommon. Delvist självfertil. Tät kompakt krona med vackert friska blad. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu

VARTTAMISOKSAT Todennäköisesti virolainen lajike, joka on talvehtinut koeviljelyksellämme melko hyvin jo vuodesta 1998. Hyvät syöntihedelmät ovat keskisuuria (100-130g), makeita, pehmeitä ja mehukkaita. Niissä voimainen koostumus. Hedelmiä voidaan varastoida 2-3 viikkoa. Puu on keskisuuri ja pyöreähkö. Terve ja runsassatoinen lajike. Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka on juuri ja juuri keskikokoinen, n. 125g, punaviiruinen ja tulee läpikuultavaksi kypsänä jo elokuun lopulla. Terve hedelmä, jonka maku heikosti makeanhapan. Puu tulee aikaisin satoikään ja antaa runsaan sadon. Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping) Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä on 120–130 g, pinta sileä ja vahainen. Malto kellertävää, mehukasta ja pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista ja miellyttävää. Hedelmät säilyvät n. 2–3 kuukautta. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike

VARTTAMISOKSAT Koeviljelyksellämme (vyöh. IV) vuodesta 1998 lähtien ollut hyvältä maistuva Virolainen lajike. Ihanan päärynänmakuiset, mehukkaat hedelmät kypsyvät aikaisin. Ruskeanvihreät, lähes keskikokoiset päärynät ovat hyvin mehukkaita. Antaa jo nuorena runsaan sadon. Puu melko pienikasvuinen. On toistaiseksi kestänyt täydellisesti kaikki talvet koeviljelyksellämme. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Valkokukkainen koristeomenapuu. Kaunis, erittäin talvenkestävä lajike, joka on kotoisin Torniosta, Lapista. Puu istutettiin vuonna 1917 Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Kasvutapa on epätavanomaisen säännöllinen ja kaunis. Hedelmät ovat lähinnä koristeelliset, mutta niitä voi käyttää mehuihin ja soseisiin, kun toivotaan runsasta hapokkuutta. Kukkii runsaasti jo nuorena. Muodostaa pieniä, kauniita, terveitä omenoita vuosittain, omenat pysyvät puussa vielä lehtien tiputtuakin. Tuuleentuu aikaisin syksyllä. Suosittelemme! Vyöhyke: FI 1-6.  SE 1-7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena

VARTTAMISOKSAT

Yksi kestävimmistä persikkalajikkeista, joka on kotoisin Venäjältä. Erittäin pidetty lajike, jolla on makeat ja mehukkaat hedelmät. Kukkii kauniin vaaleanpunaisena aikaisin keväällä. Voi tarvita suojausta jäätymiselta kylmillä alueilla. Sopii myös talvipuutarhoihin ja kasvihuoneisiin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Persikka

VARTTAMISOKSAT Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4).  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus) introd. 1996, men korsad på 1960-talet. Frukten är medelstor till stor och vackert röd. Mycket angenäm smak där sötma och syrlighet är i balans. Fruktköttet är medelgrovkornigt, saftigt och rödstrimmigt. Ett gott ätäpple som kan lagras några veckor. Trädet är medelstarkväxande med utbredd krona. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Mycket vinterhärdig lokalsort från Jeppo i Norra svenska Österbotten. Frukten är söt, blålila och mognar tidigt. Tidig blomning. Kanske den härdigaste av alla krikon? Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon

VARTTAMISOKSAT Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike

VARTTAMISOKSAT Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu

VARTTAMISOKSAT Kotimainen talvilajike Piikkiöstä, jolla on hyvin suuret hedelmät. Maultaan se on raikkaan kirpeä ja mausteinen. Erittäin hyvä talousomena, mutta sopii myös syöntiomenaksi varastoinnin jälkeen. Voidaan varastoida kuukausia. Todennäköisesti hyvin terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike

VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3.  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike

VARTTAMISOKSAT Gammal rysk päronsort från 1600-talet. Stora, 120-220 g, ätfrukter med mild smak som mognar relativt tidigt. En smaklig delikatessfrukt, färgen är grön med bruna prickar och delvist rödbrun täckfärg. Trädet är ganska svagväxande och delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike

VARTTAMISOKSAT Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike

VARTTAMISOKSAT Kirsikkaluumu, joka polveutuu alkujaan Valko-Venäjältä. Hedelmä maistuu miedon makealta. Kuori on ohut, joten hedelmä ei kestä kolhuja. Sopii tuorekäyttöön. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Voimakaskasvuinen puu, josta tulee lisäksi suuri ja leveä. Lajike ei ole itsepölytteinen, mutta on hyvä pölyttäjä muille kirsikkaluumuille. Hyvä istuttaa esim. Inesen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu

VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Piikkiöltä (Melba x Huvitus), 1999. Hedelmä on keskikokoinen-suuri ja munanmuotoinen. Väriltään keltainen, auringon puolella oranssinvärisiä pilkkuja. Malto on pehmeää, mutta rapeaa ja hyvin mehukasta. Maku miellyttävän raikas ja makeanhapokas. Puulla avonainen kasvumuoto ja hyvät oksakulmat. Runsassatoinen, hyvä pölyttäjä Vyöhyke: FI 1-3(4).  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike