-
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Piikkiöltä (Melba x Huvitus), 1999. Hedelmä on keskikokoinen-suuri ja munanmuotoinen. Väriltään keltainen, auringon puolella oranssinvärisiä pilkkuja. Malto on pehmeää, mutta rapeaa ja hyvin mehukasta. Maku miellyttävän raikas ja makeanhapokas. Puulla avonainen kasvumuoto ja hyvät oksakulmat. Runsassatoinen, hyvä pölyttäjä Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Lajike kotoisin Venäjältä. Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Hyvä tuorehedelmä, mutta soveltuu myös talousomenaksi. Hyvä vaihtoehto pohjoisille paikoille, missä Valkea kuulas ei menesty. Identtinen Nalifnojen kanssa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Eestiläinen lajike, jolla aromikkaat, melko pienet, pyöreät hedelmät. Hedelmäliha on tummankeltaista, pehmeää, ja sillä on voimakas miellyttävä maku. Keskisuuri puu, jolla pysty oksisto. Osittain itsepölyttyvä, mutta sadon varmistamiseksi istuta yhdessä toisen luumun kanssa. Terve ja hyvä tuorehedelmä. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Erittäin kiinnostava uutuus Uralilta. Suuret hedelmät, 170-300 g, kypsyvät syyskuun loppupuolella. Hedelmät kauniin keltaisia, auringon puolella punertava pintaväri. Saanut makutestissä 4,6 / 5 pistettä! Malto mehukasta, miellyttävän makeanhapanta. Erittäin talvenkestävä ja ruvelle resistentti lajike. Säilyvyys 5-6 viikkoa. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Vaasalaisen Oscar Syringin mukaan tämä on yksi Suomen arvokkaimpia talvihedelmiä. Hän aloitti jalostamisen 1940-luvulla. Keskikokoinen/kookas, munanmuotoinen omena muistuttaa Åkerö lajiketta, mutta on Syringin mukaan talvenkestävämpi. Voidaan säilyttää maalis-huhtikuuhun asti. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT (Nautinto). Hieno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort -
VARTTAMISOKSAT Gammal rysk päronsort från 1600-talet. Stora, 120-220 g, ätfrukter med mild smak som mognar relativt tidigt. En smaklig delikatessfrukt, färgen är grön med bruna prickar och delvist rödbrun täckfärg. Trädet är ganska svagväxande och delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Rysk sommarsort från Universitetet i Moskva. Denna bordsfrukt mognar i augusti-september och kan lagras ca en vecka, men smakar bäst direkt från trädet. Den gulbruna frukten med rödgul täckfärg är 100-120 g. Köttet är saftigt och krispigt som ej övermogen. Motståndskraftig mot skorv. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike, Huvitus x Lobo. Kaunis, hyvin iso, aikainen talvilajike. Malto on punertavaa. Omena on makean viinihappoinen, hienostuneen ja miellyttävän makuinen. Hyvä pöytähedelmä, mutta sopii hyvin myös talouskäyttöön. Kypsyy lokakuussa ja voidaan varastoida joulukuulle asti. Kaunis puu, jolla on hyvät ja lujat oksakulmat. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Luultavasti yksi kauneimmista koristeomenapuista kiitos koristeellisen kasvutavan ja tummien liuskaisten lehtien, jotka säilyttävät värinsä yli koko sesongin. Alkukesästä kukkii runsain punaroosan sävyisin kukin. Lehdissä kaunis syysväritys. Muodostaa melko niukasti erittäin pieniä (1-1,5 cm), ruskeanpunaisia koristehedelmiä, jotka pysyvät puussa pitkälle talveen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut -
VARTTAMISOKSAT Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Noin 100 vuotta sitten Suomeen tullut eestiläinen kesälajike. Keskikokoinen, keltainen ja ruusunpunaviiruinen omena. Maultaan mehukas, hapanimelä ja miellyttävän vadelmanmausteinen. Terve lajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Omenia voi varastoida 4-6 viikkoa. Hyvä pölyttäjä. Terve lajike jopa luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Mycket gammal, härdig rysk sort som odlats i Karelen sedan början av 1800-talet. Frukten är söt, saftig, medelstor med orangeröda strimmor. Smaken variera beroende på växtplatsen, undvik torra sandjordar för att ej få fadd smak. Äpplet är omtyckt av barn men saknar tyvärr vinsyrligheten som ger karaktär till olika sorter. En av våra absolut härdigaste sorter och en mycket bra pollinerare. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Ruotsista, Säfstaholmin taimistolta peräisin oleva lajike. Siemenlisäys vuodelta 1830. Tunnettu hedelmä, jolla on ruusunpunaisia viiruja keltavihreällä pohjalla. Keskikokoinen, hieman pitkulainen hedelmä. Malto on hienoa, valkoista, maukasta ja erittäin mehukasta. Voimakaskasvuinen puu. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus) introd. 1996, men korsad på 1960-talet. Frukten är medelstor till stor och vackert röd. Mycket angenäm smak där sötma och syrlighet är i balans. Fruktköttet är medelgrovkornigt, saftigt och rödstrimmigt. Ett gott ätäpple som kan lagras några veckor. Trädet är medelstarkväxande med utbredd krona. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Rödblommande. Kanske den vackraste och härdigaste av rödblommande prydnadsaplar. Trädet är snabbväxande med bra form. Bladen är gröna, men nyutslagna blad är röda. Frukten är karminröd, liten och oanvändbar.Rekommenderas varmt! Vyöhyke: FI 1-4/5 SE 1-6/7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
VARTTAMISOKSAT Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Eestiläinen kesälajike 1700-luvulta, jota on viljelty Suomessa 1800-luvun loppuolelta lähtien. Keskikokoiset/kookkaat hedelmät ovat kiinteitä, ja läpikuultavan mehukkaita, kun vedensaanti on hyvä. Maultaan erinomainen ja raikkaan makeanhappoinen, mukanan aavistus päärynän aromia. Kauniilla puulla on säännöllinen kasvutapa. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Kutsutaan myös Tallinnan päärynäomenaksi. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Pieni, halkaisijaltaan noin 4 cm oleva , kaunis punainen omena, josta varsinkin lapset pitävät. Maku viinihappoinen ja miellyttävä. Hedelmät kypsyvät aikaisin, usein jo elokuun alussa. Melko hyvät herkkuomenat sopivat hyvin tuorekäyttöön, mutta myös soseeksi ja mehuksi. Runsaasti kauniilla valkoisilla kukilla täyttyvä puu on suosittu sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Suosittu herkkuomena, joka huomattiin Osmolan taimistolla vuonna 1908 ja otettiin laajamittaiseen lisäykseen. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, kauniin vaaleankeltainen koristeellisella punoituksella. Maultaan virkistävän hapanimelä. Erinomainen herkku- ja talousomena. Korkea C-vitamiiniarvo. Puu pieni, mutta vahvakasvuinen. Tulee aikaisin satoikään, ja tuottaa pääsääntöisesti joka vuosi hyvän sadon. Sopii hyvin luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Koeviljelyksellämme (vyöh. IV) vuodesta 1998 lähtien ollut hyvältä maistuva Virolainen lajike. Ihanan päärynänmakuiset, mehukkaat hedelmät kypsyvät aikaisin. Ruskeanvihreät, lähes keskikokoiset päärynät ovat hyvin mehukkaita. Antaa jo nuorena runsaan sadon. Puu melko pienikasvuinen. On toistaiseksi kestänyt täydellisesti kaikki talvet koeviljelyksellämme. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Uudempi suomalainen lajike (Lobo x Huvitus). Puu on melko pienikokoinen. Hedelmät ovat keskikokoisia, tumman purppuranpunaisia, melkeinpä mustia. Malto on valkoista, kuoren alta punaista. Maku mausteinen, miedon kirpeä ja makea. Omenat kypsyvät syyskuussa ja säilyvät noin kuukauden. Hyvin tykätty ja erityinen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä on 120–130 g, pinta sileä ja vahainen. Malto kellertävää, mehukasta ja pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista ja miellyttävää. Hedelmät säilyvät n. 2–3 kuukautta. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Epätavanomainen lajike, joka luultavasti on kotoisin Ilmajoelta, Etelä-Pohjanmaalta. Omena on muodoltaan kookas ja suipponeva. Maultaan puhtaan makea, vailla mainittavaa hapokkuutta. Hedelmä kypsyy syyskuussa, ja säilyy joitain viikkoja. Puu kasvaa nuorena voimakkaasti, ja tulee jo nuorena satoikään. Terve ja kestävä lajike. Loistava syöntiomena sille, joka ei pidä hapokkaista hedelmistä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Suuri hedelmä, jolla keltainen pohjaväri ja lähes kauttaaltaan punainen pintaväri. Malto on vaaleaa, kiinteää ja mehukasta. Maku erittäin hyvä. Runsassatoinen lajike, joka tulee istuttaa yhdessä toisen pölyttäjälajikkeen kanssa sadon muodostumiseksi. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka on juuri ja juuri keskikokoinen, n. 125g, punaviiruinen ja tulee läpikuultavaksi kypsänä jo elokuun lopulla. Terve hedelmä, jonka maku heikosti makeanhapan. Puu tulee aikaisin satoikään ja antaa runsaan sadon. Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping) Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka muistuttaa hieman Pepiä, mutta on sitä vähän suurempi, n.80 g. Malto on pehmeää, mehukasta, aromaattista ja makeaa, mukana erittäin miellyttävä päärynän aromi. Hedelmiä voidaan varastoida muutamia viikkoja. Mainio tuorehedelmä, mutta sopii myös talouskäyttöön aromikkuutensa ansiosta. Melko voimakaskasvuinen, pyramidinmuotoinen, tiheä puu. Antaa varhain ensimmäisen satonsa. Itsepölyttävä, mutta ristipölytys antaa varmemman sadon. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Todennäköisesti virolainen lajike, joka on talvehtinut koeviljelyksellämme melko hyvin jo vuodesta 1998. Hyvät syöntihedelmät ovat keskisuuria (100-130g), makeita, pehmeitä ja mehukkaita. Niissä voimainen koostumus. Hedelmiä voidaan varastoida 2-3 viikkoa. Puu on keskisuuri ja pyöreähkö. Terve ja runsassatoinen lajike. Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
