-
Liettualainen makeakirsikka lajike, joka on saanut nimensä kotipaikkansa Vytenun mukaan. Kauniit loistavan keltaiset hedelmät kypsyvät heinäkuun lopulla. Hedelmä on todella makea, melkein kuin karamelli, ei mainittavasti hapan. Maukas syötäväksi sellaisenaan, mutta hieno myös käytettäväksi koristeena. Voimakaskasvuinen puu, joka vaatii leikkausta saadaakseen hyvän muodon. Antaa runsaan sadon, Suomessa saatu jopa jopa 20 l/puu. Ei ole itsepölyttävä, vaan tulee istuttaa toisen makeakirsikan kanssa sadon saamiseksi. Vyöhyke: I-III Tyyppi: Makeakirsikka -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Piikkiöltä (Melba x Huvitus), 1999. Hedelmä on keskikokoinen-suuri ja munanmuotoinen. Väriltään keltainen, auringon puolella oranssinvärisiä pilkkuja. Malto on pehmeää, mutta rapeaa ja hyvin mehukasta. Maku miellyttävän raikas ja makeanhapokas. Puulla avonainen kasvumuoto ja hyvät oksakulmat. Runsassatoinen, hyvä pölyttäjä Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Lajike kotoisin Venäjältä. Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Hyvä tuorehedelmä, mutta soveltuu myös talousomenaksi. Hyvä vaihtoehto pohjoisille paikoille, missä Valkea kuulas ei menesty. Identtinen Nalifnojen kanssa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen risteytys (Lobo x Punakaneli), joka on varsin runsassatoinen. Hedelmä on kauniin punainen, kaneliarominen ja suurempi kuin muilla kanelilajikkeilla. Voidaan varastoida jouluun saakka. Terve puu, jolla on kaunis kasvutapa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Kirsikkaluumu, joka polveutuu alkujaan Valko-Venäjältä. Hedelmä maistuu miedon makealta. Kuori on ohut, joten hedelmä ei kestä kolhuja. Sopii tuorekäyttöön. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Voimakaskasvuinen puu, josta tulee lisäksi suuri ja leveä. Lajike ei ole itsepölytteinen, mutta on hyvä pölyttäjä muille kirsikkaluumuille. Hyvä istuttaa esim. Inesen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu -
VARTTAMISOKSAT Erittäin kiinnostava uutuus Uralilta. Suuret hedelmät, 170-300 g, kypsyvät syyskuun loppupuolella. Hedelmät kauniin keltaisia, auringon puolella punertava pintaväri. Saanut makutestissä 4,6 / 5 pistettä! Malto mehukasta, miellyttävän makeanhapanta. Erittäin talvenkestävä ja ruvelle resistentti lajike. Säilyvyys 5-6 viikkoa. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Vaasalaisen Oscar Syringin mukaan tämä on yksi Suomen arvokkaimpia talvihedelmiä. Hän aloitti jalostamisen 1940-luvulla. Keskikokoinen/kookas, munanmuotoinen omena muistuttaa Åkerö lajiketta, mutta on Syringin mukaan talvenkestävämpi. Voidaan säilyttää maalis-huhtikuuhun asti. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT (Nautinto). Hieno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Paikallislajike Vaasasta Pohjanmaalta. Hedelmä on keskisuuri-pieni, maku hapan ja voimakas, mikä tekee siitä soveltuvan talouskäyttöön, hilloihin, säilöntään, leivontaan. Kaunis pyramidin muotoinen puu, jolla on hieno syysväri. Runsas ja aikainen kukinta, jota yleensä seuraa runsaat sadot. Itsepölyttyvä ja hyvä pölyttäjä. Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme, ja mainio valinta, kun hedelmä ei ole tärkein asia. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Typ: Päronsort -
VARTTAMISOKSAT Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort -
VARTTAMISOKSAT Gammal rysk päronsort från 1600-talet. Stora, 120-220 g, ätfrukter med mild smak som mognar relativt tidigt. En smaklig delikatessfrukt, färgen är grön med bruna prickar och delvist rödbrun täckfärg. Trädet är ganska svagväxande och delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Rysk sommarsort från Universitetet i Moskva. Denna bordsfrukt mognar i augusti-september och kan lagras ca en vecka, men smakar bäst direkt från trädet. Den gulbruna frukten med rödgul täckfärg är 100-120 g. Köttet är saftigt och krispigt som ej övermogen. Motståndskraftig mot skorv. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike, Huvitus x Lobo. Kaunis, hyvin iso, aikainen talvilajike. Malto on punertavaa. Omena on makean viinihappoinen, hienostuneen ja miellyttävän makuinen. Hyvä pöytähedelmä, mutta sopii hyvin myös talouskäyttöön. Kypsyy lokakuussa ja voidaan varastoida joulukuulle asti. Kaunis puu, jolla on hyvät ja lujat oksakulmat. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Kotimainen talvilajike Piikkiöstä, jolla on hyvin suuret hedelmät. Maultaan se on raikkaan kirpeä ja mausteinen. Erittäin hyvä talousomena, mutta sopii myös syöntiomenaksi varastoinnin jälkeen. Voidaan varastoida kuukausia. Todennäköisesti hyvin terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Luultavasti yksi kauneimmista koristeomenapuista kiitos koristeellisen kasvutavan ja tummien liuskaisten lehtien, jotka säilyttävät värinsä yli koko sesongin. Alkukesästä kukkii runsain punaroosan sävyisin kukin. Lehdissä kaunis syysväritys. Muodostaa melko niukasti erittäin pieniä (1-1,5 cm), ruskeanpunaisia koristehedelmiä, jotka pysyvät puussa pitkälle talveen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut -
VARTTAMISOKSAT Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
VARTTAMISOKSAT Kestävä venäläinen lajike, jolla mehukkaat ja makeat hedelmät. Hyvä itsepölyttyvä lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon -
VARTTAMISOKSAT Lajikkeen on jalostanut J. Tellisaar Viljanin maakunnassa 1920 luvuilla. Omenat ovat pienehköjä, litteän pyöreitä, väriltään kellanvihr. Vähän punertavaa peiteväriä auringon puolella. Malto on hienorakeista, vähähappoista ja maukasta. Puu on talvenkestävä ja hedelmät ruvenkestäviä. Sato alkaa varhain ja on runsas. Hedelmät säilyvät seuraavaan kevääseen saakka. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Vanha ruotsalainen lajike 1600-luvulta. Omenan kuori on vaalea ja kiiltävä, hedelmäliha on maultaan hapanta. Soveltuu hyvin talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Helrött, stort päron framtaget vid Moskvas Universitet, Ryssland. Frukten blir stor, upptill 200 g, och vacker med bra smak. God vinterhärdighet och blir medeltidigt bördig. Kan lagras ca 1,5 månad. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Mycket gammal, härdig rysk sort som odlats i Karelen sedan början av 1800-talet. Frukten är söt, saftig, medelstor med orangeröda strimmor. Smaken variera beroende på växtplatsen, undvik torra sandjordar för att ej få fadd smak. Äpplet är omtyckt av barn men saknar tyvärr vinsyrligheten som ger karaktär till olika sorter. En av våra absolut härdigaste sorter och en mycket bra pollinerare. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Aikaisin satoiän saavuttava, runsasatoinen venäläinen lajike. Tummanlilat, vahapintaiset hedelmät. Hedelmät kypsyvät aikaisin, ja ovat pitkulaisia ja suuria. Hedelmäliha on vihreänkeltaista ja mehukasta. Kivi irtoaa hyvin hedelmälihasta. Hedelmä sopii hyvin pöytähedelmäksi ja keittiökäyttöön. Kompakti, keskisuuri puu. Vyöhyke: FI 1-2(3). SE 1-3(4). Tyyppi: Luumu
-
Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
Runsasatoinen lajike, joka tulee melko aikaisin satoikään. Punakeltaiset, herkulliset, suuret hedelmät. Hedelmäliha on keltaista, pieni kivi irtoaa hyvin. Sopii sekä pöytähedelmäksi että talouskäyttöön. Osittain itsepölyttyvä, mutta antaa paremman sadon istutettaessa toisen luumulajikkeen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Luumu
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Aikainen luumulajike, joka on parhaimmillaan suoraan puusta käytettynä, ennenkuin pääsee ylikypsäksi. Hedelmä on pieni, pyöreä ja ruskeanlila. Hedelmäliha on vihreänkeltaista ja mukavasti makeanhapanta. Puusta kasvaa keskisuuri, ja sillä on pysty kasvutapa ja tiheä oksisto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Luumu
-
VARTTAMISOKSAT Virolainen lajike. Suuri, soikea luumu. Kuuluu varhain kypsyvien lajikkeiden joukkoon. Kivi irtoaa täydellisesti hedelmälihasta, joka on makeanhappoista ja voimakkaan, mutta miellyttävän makuista. Kapea, melko pieni puu. Antaa hyvän sadon jo nuorena. Lajike ei ole itsepölytteinen. Koemaistajien mielestä yksi parhaimmista luumuista. Vyöhyke: FI 1-2 (3).SE 1-3 (4). Tyyppi: Luumu
-
VARTTAMISOKSAT Paikallinen lajike Pietarsaaresta, Pohjanmaalta, tuntematon alkuperä. Vaaleanlilat/keltapunaiset, keskisuuret hedelmät, joilla erittäin hyvä maku. Vaikuttaa olevan erittäin talvenkestävä, koska emopuu on selvinnyt vuosikymmeniä ilman talvivaurioita. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Paikallislajike Varsinais-Suomesta. Lajike on nopeakasvuinen ja runsassatoinen. Hedelmät ovat hiukan suurempia kuin Sinikalla, erittäin mehukkaita ja aromikkaita. Kärsii harvoin tautituhoista. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4. Tyyppi: Krikon
-
VARTTAMISOKSAT Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
VARTTAMISOKSAT Ruotsista, Säfstaholmin taimistolta peräisin oleva lajike. Siemenlisäys vuodelta 1830. Tunnettu hedelmä, jolla on ruusunpunaisia viiruja keltavihreällä pohjalla. Keskikokoinen, hieman pitkulainen hedelmä. Malto on hienoa, valkoista, maukasta ja erittäin mehukasta. Voimakaskasvuinen puu. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus) introd. 1996, men korsad på 1960-talet. Frukten är medelstor till stor och vackert röd. Mycket angenäm smak där sötma och syrlighet är i balans. Fruktköttet är medelgrovkornigt, saftigt och rödstrimmigt. Ett gott ätäpple som kan lagras några veckor. Trädet är medelstarkväxande med utbredd krona. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Rödblommande. Kanske den vackraste och härdigaste av rödblommande prydnadsaplar. Trädet är snabbväxande med bra form. Bladen är gröna, men nyutslagna blad är röda. Frukten är karminröd, liten och oanvändbar.Rekommenderas varmt! Vyöhyke: FI 1-4/5 SE 1-6/7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
VARTTAMISOKSAT Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
VARTTAMISOKSAT Puolikorkea lajike, joka on pihlajan ja orapihlajan risteytys. Marja on tummanpunainen, maussa vain lievästi puumaisuutta. Marjoissa runsaasti C-vitamiinia, antioksidantteja sekä fenoleja. Koristeellinen puu antaa satoa melko pian. Kaunis syysväri. Vyöhyke: FI 1-5/6 SE 1-7. Tyyppi: Makeapihlaja -
VARTTAMISOKSAT Makeapihlajan ja mispelin risteymä. Marja on tummanpunainen, maussa vain lievästi puumaisuutta. Marjoissa runsaasti C-vitamiinia, antioksidantteja sekä fenoleja. Koristeellinen puu antaa satoa melko pian. Kaunis syysväri. Vyöhyke: FI 1-5/6 SE 1-7. Tyyppi: Makeapihlaja
-
VARTTAMISOKSAT Makeapihlajan ja mispelin risteymä. Marja on tummanpunainen, maussa vain lievästi puumaisuutta. Marjoissa runsaasti C-vitamiinia, antioksidantteja sekä fenoleja. Koristeellinen puu antaa satoa melko pian. Kaunis syysväri. Vyöhyke: FI 1-5/6 SE 1-7. Tyyppi: Makeapihlaja
-
VARTTAMISOKSAT Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT
Yksi kestävimmistä persikkalajikkeista, joka on kotoisin Venäjältä. Erittäin pidetty lajike, jolla on makeat ja mehukkaat hedelmät. Kukkii kauniin vaaleanpunaisena aikaisin keväällä. Voi tarvita suojausta jäätymiselta kylmillä alueilla. Sopii myös talvipuutarhoihin ja kasvihuoneisiin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Persikka -
VARTTAMISOKSAT Eestiläinen kesälajike 1700-luvulta, jota on viljelty Suomessa 1800-luvun loppuolelta lähtien. Keskikokoiset/kookkaat hedelmät ovat kiinteitä, ja läpikuultavan mehukkaita, kun vedensaanti on hyvä. Maultaan erinomainen ja raikkaan makeanhappoinen, mukanan aavistus päärynän aromia. Kauniilla puulla on säännöllinen kasvutapa. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Kutsutaan myös Tallinnan päärynäomenaksi. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
Suomi 
Svenska