• VARTTAMISOKSAT Todennäköisesti virolainen lajike, joka on talvehtinut koeviljelyksellämme melko hyvin jo vuodesta 1998. Hyvät syöntihedelmät ovat keskisuuria (100-130g), makeita, pehmeitä ja mehukkaita. Niissä voimainen koostumus. Hedelmiä voidaan varastoida 2-3 viikkoa. Puu on keskisuuri ja pyöreähkö. Terve ja runsassatoinen lajike. Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka muistuttaa hieman Pepiä, mutta on sitä vähän suurempi, n.80 g. Malto on pehmeää, mehukasta, aromaattista ja makeaa, mukana erittäin miellyttävä päärynän aromi. Hedelmiä voidaan varastoida muutamia viikkoja. Mainio tuorehedelmä, mutta sopii myös talouskäyttöön aromikkuutensa ansiosta. Melko voimakaskasvuinen, pyramidinmuotoinen, tiheä puu. Antaa varhain ensimmäisen satonsa. Itsepölyttävä, mutta ristipölytys antaa varmemman sadon. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka on juuri ja juuri keskikokoinen, n. 125g, punaviiruinen ja tulee läpikuultavaksi kypsänä jo elokuun lopulla. Terve hedelmä, jonka maku heikosti makeanhapan. Puu tulee aikaisin satoikään ja antaa runsaan sadon. Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping) Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Suuri hedelmä, jolla keltainen pohjaväri ja lähes kauttaaltaan punainen pintaväri. Malto on vaaleaa, kiinteää ja mehukasta. Maku erittäin hyvä. Runsassatoinen lajike, joka tulee istuttaa yhdessä toisen pölyttäjälajikkeen kanssa sadon muodostumiseksi. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Varsin terve, runsassatoinen syyslajike Venäjältä. Hedelmät suuria, 135-170g, kiinteitä, kellertäviä, joissa paikoin punaista viirua pintavärinä. Maku makeanhapokas, mehukas, selvä viiniaromi. Anmtaa sadon varhain, voidaan varastoida noin kuukauden ajan. Puu on keskisuuri, latvusto melko leveä, pyöreähkö. Todella tykätty, laadukas herkkuomena. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä on 120–130 g, pinta sileä ja vahainen. Malto kellertävää, mehukasta ja pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista ja miellyttävää. Hedelmät säilyvät n. 2–3 kuukautta. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Makea, aromikas, paksukuorinen ja keskisuuri hedelmä. Kypsyy jo elokuussa, voidaan varastoida muutaman viikon. Itsepölyttyvä lajike, joka sopii hyvin pölyttäjäksi muille luumuille. Sopii sekä syöntihedelmäksi että soseeksi. Monien mukaan hyvä vaihtoehto tunnetulle Sinikka-lajikkeelle. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu
  • VARTTAMISOKSAT Uudempi suomalainen lajike (Lobo x Huvitus). Puu on melko pienikokoinen. Hedelmät ovat keskikokoisia, tumman purppuranpunaisia, melkeinpä mustia. Malto on valkoista, kuoren alta punaista. Maku mausteinen, miedon kirpeä ja makea. Omenat kypsyvät syyskuussa ja säilyvät noin kuukauden. Hyvin tykätty ja erityinen! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Koeviljelyksellämme (vyöh. IV) vuodesta 1998 lähtien ollut hyvältä maistuva Virolainen lajike. Ihanan päärynänmakuiset, mehukkaat hedelmät kypsyvät aikaisin. Ruskeanvihreät, lähes keskikokoiset päärynät ovat hyvin mehukkaita. Antaa jo nuorena runsaan sadon. Puu melko pienikasvuinen. On toistaiseksi kestänyt täydellisesti kaikki talvet koeviljelyksellämme. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Valkokukkainen koristeomenapuu. Kaunis, erittäin talvenkestävä lajike, joka on kotoisin Torniosta, Lapista. Puu istutettiin vuonna 1917 Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Kasvutapa on epätavanomaisen säännöllinen ja kaunis. Hedelmät ovat lähinnä koristeelliset, mutta niitä voi käyttää mehuihin ja soseisiin, kun toivotaan runsasta hapokkuutta. Kukkii runsaasti jo nuorena. Muodostaa pieniä, kauniita, terveitä omenoita vuosittain, omenat pysyvät puussa vielä lehtien tiputtuakin. Tuuleentuu aikaisin syksyllä. Suosittelemme! Vyöhyke: FI 1-6.  SE 1-7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
  • VARTTAMISOKSAT Talvilajike, jolla on suuria, kauniita ja hieman epäsäännöllisen muotoisia hedelmiä. Maku on raikkaan kirpeä, mukana jonkin verran makeutta, vahva aromi. Syötävän kypsä muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Loistava sekä talous- että pöytäomenaksi. Hyvä vaihtoehto kylmempään ilmastoon talvilajikkeiden Åkerön, Aroman ja Lobon sijaan. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Eestiläinen kesälajike 1700-luvulta, jota on viljelty Suomessa 1800-luvun loppuolelta lähtien. Keskikokoiset/kookkaat hedelmät ovat kiinteitä, ja läpikuultavan mehukkaita, kun vedensaanti on hyvä. Maultaan erinomainen ja raikkaan makeanhappoinen, mukanan aavistus päärynän aromia. Kauniilla puulla on säännöllinen kasvutapa. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Kutsutaan myös Tallinnan päärynäomenaksi. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT

    Yksi kestävimmistä persikkalajikkeista, joka on kotoisin Venäjältä. Erittäin pidetty lajike, jolla on makeat ja mehukkaat hedelmät. Kukkii kauniin vaaleanpunaisena aikaisin keväällä. Voi tarvita suojausta jäätymiselta kylmillä alueilla. Sopii myös talvipuutarhoihin ja kasvihuoneisiin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Persikka
  • VARTTAMISOKSAT Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
  • VARTTAMISOKSAT Rödblommande. Kanske den vackraste och härdigaste av rödblommande prydnadsaplar. Trädet är snabbväxande med bra form. Bladen är gröna, men nyutslagna blad är röda. Frukten är karminröd, liten och oanvändbar.Rekommenderas varmt! Vyöhyke: FI 1-4/5 SE 1-6/7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
  • VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4).  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus) introd. 1996, men korsad på 1960-talet. Frukten är medelstor till stor och vackert röd. Mycket angenäm smak där sötma och syrlighet är i balans. Fruktköttet är medelgrovkornigt, saftigt och rödstrimmigt. Ett gott ätäpple som kan lagras några veckor. Trädet är medelstarkväxande med utbredd krona. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Mycket vinterhärdig lokalsort från Jeppo i Norra svenska Österbotten. Frukten är söt, blålila och mognar tidigt. Tidig blomning. Kanske den härdigaste av alla krikon? Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike
  • Runsasatoinen lajike, joka tulee melko aikaisin satoikään. Punakeltaiset, herkulliset, suuret hedelmät. Hedelmäliha on keltaista, pieni kivi irtoaa hyvin. Sopii sekä pöytähedelmäksi että talouskäyttöön. Osittain itsepölyttyvä, mutta antaa paremman sadon istutettaessa toisen luumulajikkeen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Luumu
  • VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Luultavasti yksi kauneimmista koristeomenapuista kiitos koristeellisen kasvutavan ja tummien liuskaisten lehtien, jotka säilyttävät värinsä yli koko sesongin. Alkukesästä kukkii runsain punaroosan sävyisin kukin. Lehdissä kaunis syysväritys. Muodostaa melko niukasti erittäin pieniä (1-1,5 cm), ruskeanpunaisia koristehedelmiä, jotka pysyvät puussa pitkälle talveen. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut
  • VARTTAMISOKSAT Kotimainen talvilajike Piikkiöstä, jolla on hyvin suuret hedelmät. Maultaan se on raikkaan kirpeä ja mausteinen. Erittäin hyvä talousomena, mutta sopii myös syöntiomenaksi varastoinnin jälkeen. Voidaan varastoida kuukausia. Todennäköisesti hyvin terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3.  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Rysk sommarsort från Universitetet i Moskva. Denna bordsfrukt mognar i augusti-september och kan lagras ca en vecka, men smakar bäst direkt från trädet. Den gulbruna frukten med rödgul täckfärg är 100-120 g. Köttet är saftigt och krispigt som ej övermogen. Motståndskraftig mot skorv. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Gammal rysk päronsort från 1600-talet. Stora, 120-220 g, ätfrukter med mild smak som mognar relativt tidigt. En smaklig delikatessfrukt, färgen är grön med bruna prickar och delvist rödbrun täckfärg. Trädet är ganska svagväxande och delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Valkealan tilalta peräisin. Kookkaita, hieman kartiomaisia hedelmiä. Pohjaväri on kauniin keltainen ja peiteväri on lämpimän ruusunpunainen. Omenat ovat miedosti hapahkoja ja miellyttävän makeita. Malto karkeaa ja mehukasta. Tulee aikaisin satoikään. Erittäin terve lajike! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Vaasalaisen Oscar Syringin mukaan tämä on yksi Suomen arvokkaimpia talvihedelmiä. Hän aloitti jalostamisen 1940-luvulla. Keskikokoinen/kookas, munanmuotoinen omena muistuttaa Åkerö lajiketta, mutta on Syringin mukaan talvenkestävämpi. Voidaan säilyttää maalis-huhtikuuhun asti. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Kirsikkaluumu, joka polveutuu alkujaan Valko-Venäjältä. Hedelmä maistuu miedon makealta. Kuori on ohut, joten hedelmä ei kestä kolhuja. Sopii tuorekäyttöön. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Voimakaskasvuinen puu, josta tulee lisäksi suuri ja leveä. Lajike ei ole itsepölytteinen, mutta on hyvä pölyttäjä muille kirsikkaluumuille. Hyvä istuttaa esim. Inesen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu
  • VARTTAMISOKSAT Suomalainen risteytys (Lobo x Punakaneli), joka on varsin runsassatoinen. Hedelmä on kauniin punainen, kaneliarominen ja suurempi kuin muilla kanelilajikkeilla. Voidaan varastoida jouluun saakka. Terve puu, jolla on kaunis kasvutapa. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Lajike kotoisin Venäjältä. Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Hyvä tuorehedelmä, mutta soveltuu myös talousomenaksi. Hyvä vaihtoehto pohjoisille paikoille, missä Valkea kuulas ei menesty. Identtinen Nalifnojen kanssa. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Piikkiöltä (Melba x Huvitus), 1999. Hedelmä on keskikokoinen-suuri ja munanmuotoinen. Väriltään keltainen, auringon puolella oranssinvärisiä pilkkuja. Malto on pehmeää, mutta rapeaa ja hyvin mehukasta. Maku miellyttävän raikas ja makeanhapokas. Puulla avonainen kasvumuoto ja hyvät oksakulmat. Runsassatoinen, hyvä pölyttäjä Vyöhyke: FI 1-3(4).  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
Till toppen