-
VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Troligen en av de vackraste prydnadsaplarna tack vare det sirliga växtsättet och de mörkt flikiga bladen som håller färgen hela säsongen. Rikligt med rödrosa blom under försommaren. Bladen får en vacker höstfärg. Bildar ganska sparsamt med mycket små (1-1,5 cm), brunröda prydnadsfrukter som sitter kvar länge in på vintern. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Prydnadsapel/bärapel
-
VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort
-
VARTTAMISOKSAT En frösådd som härstammar från Valkeala herrgård. Stora, ofta över 100 g, aningen koniska frukter som är vackert gula med varm rosenröd täckfärg. Fruktköttet är mört, saftigt och under tjänliga somrar delvist genomskinligt. Smaken är svagt syrlig och angenämt söt. Frukten mognar oregelbundet i september och kan lagras 3-5 veckor. Främst ett ätäpple, men kan även användas i hushållet. Ett vackert träd som börjar fort ge skörd. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Erittäin kiinnostava uutuus Uralilta. Suuret hedelmät, 170-300 g, kypsyvät syyskuun loppupuolella. Hedelmät kauniin keltaisia, auringon puolella punertava pintaväri. Saanut makutestissä 4,6 / 5 pistettä! Malto mehukasta, miellyttävän makeanhapanta. Erittäin talvenkestävä ja ruvelle resistentti lajike. Säilyvyys 5-6 viikkoa. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6). Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Lajike kotoisin Venäjältä. Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Hyvä tuorehedelmä, mutta soveltuu myös talousomenaksi. Hyvä vaihtoehto pohjoisille paikoille, missä Valkea kuulas ei menesty. Identtinen Nalifnojen kanssa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Piikkiöltä (Melba x Huvitus), 1999. Hedelmä on keskikokoinen-suuri ja munanmuotoinen. Väriltään keltainen, auringon puolella oranssinvärisiä pilkkuja. Malto on pehmeää, mutta rapeaa ja hyvin mehukasta. Maku miellyttävän raikas ja makeanhapokas. Puulla avonainen kasvumuoto ja hyvät oksakulmat. Runsassatoinen, hyvä pölyttäjä Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
Liettualainen makeakirsikka lajike, joka on saanut nimensä kotipaikkansa Vytenun mukaan. Kauniit loistavan keltaiset hedelmät kypsyvät heinäkuun lopulla. Hedelmä on todella makea, melkein kuin karamelli, ei mainittavasti hapan. Maukas syötäväksi sellaisenaan, mutta hieno myös käytettäväksi koristeena. Voimakaskasvuinen puu, joka vaatii leikkausta saadaakseen hyvän muodon. Antaa runsaan sadon, Suomessa saatu jopa jopa 20 l/puu. Ei ole itsepölyttävä, vaan tulee istuttaa toisen makeakirsikan kanssa sadon saamiseksi. Vyöhyke: I-III Tyyppi: Sötkörsbär