-
Erittäin hyväntuoksuinen ja suosittu syreenilajike, jolla on jopa 30cm pitkät, purppuranpunaiset/lilat kukinnot. Pystykasvuinen, voidaan jopa muotoilla monirunkoiseksi pieneksi puuksi. Viihtyy parhaiten ravinteikkaassa, multavassa, läpäisevässä ja kalkitussa maassa aurinkoisella paikalla. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4. Korkeus: 3 - 5 m -
Täysin ruvenkestävä lajike Venäjältä. Hedelmä on vadelmanpunainen, kaunis ja kookas, keskipaino 130g. Maku erinomainen ja aromikas, mutta kaipaa n. 2 viikon varastoinnin viileässä tullakseen täysin kypsäksi. Voidaan varastoida helmikuulle asti. Suurikasvuinen puu. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Talvilajike -
Erinomainen talvihedelmä, jolla on Åkerö omenien mainiot varastointiominaisuudet. Se voi mielellään jälkikypsyä pitkään talvella. Hedelmä on keskisuuri, pitkänomainen ja punertava. Malto on kiinteä ja maukas, makea, hapan ja aromikas. Tällä Åkerö lajikkeella on punaisempi kuori, sitä pidetään terveempänä ja se antaa sadon aikaisemmin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike -
PIISKATAIMI Kaunis, kiinteä, melko suuri omena. Myöhäinen syys- / aikainen talvihedelmä, jota voi varastoida suhteellisen pitkään. Hedelmässä kevyen hapokas maku. Malto kiinteä ja rapea. Omenasta tulee aringon puolelta melko punainen, muuten sillä on hennon punakeltainen pohjaväri. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6) Tyyppi: Talvilajike -
Vanha venäläinen lajike 1800-luvun alkupuolelta. Erityisen pidetty mehujen, soseiden, hillojen ja viinin valmistuksessa. Hedelmä on punavihreä, juuri ja juuri keskikokoinen, litistetyn munan muotoinen, mutta usein yksi sivu on muita korkeampi. Hedelmäliha mehukasta, maku raikas, viinihappoisen makea.Tuoksu mausteinen ja miellyttävä. Suuri puu, jonka oksat harvoin katkeilevat. Antaa runsaan sadon, jota voi varastoida joulukuulle. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
Vanha ukrainalainen lajike, joka tuli Suomeen 1850-luvulla Venäjältä. Erittäin runsassatoinen taloushedelmä. Suuret, pyöreähköt, kellanvihreät hedelmät kypsyvät marraskuussa. Maku on kirpeän hapan, mukana aavistus mausteisuutta. Happamuus vähenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Hidaskasvuinen, vakaa puu, joka jaksaa kantaa runsaan satonsa hyvin.. Sato voi nousta jopa 150 kg / puu. Varsin terve lajike, joka on jo kauan ollut suosittu mehu- ja soseomena. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
Vanha ukrainalainen lajike, joka tuli Suomeen 1850-luvulla Venäjältä. Erittäin runsassatoinen taloushedelmä. Suuret, pyöreähköt, kellanvihreät hedelmät kypsyvät marraskuussa. Maku on kirpeän hapan, mukana aavistus mausteisuutta. Happamuus vähenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Hidaskasvuinen, vakaa puu, joka jaksaa kantaa runsaan satonsa hyvin.. Sato voi nousta jopa 150 kg / puu. Varsin terve lajike, joka on jo kauan ollut suosittu mehu- ja soseomena. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
PIISKATAIMI Vanha ukrainalainen lajike, joka rekisteröitiin 1889, muistuttaa Antonovkaa. Keskisuuret-suuret, keltaiset hedelmät, joissa joskus auringon puolella kevyttä punertavaa viirua. Kypsyy marraskuussa. Maku raikaan hapokas. Hapokkuus kevenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Terve, kestävä ja vakaa puu. Soveltuu hyvin mehu- ja soseomenaksi. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
Muistuttaa hiukan tavallista Antonovkaa, mutta pinnassa paikoin punaista väritystä. Hedelmä on selvästi suurempi, kuin tavallisella Antonovkalla ja maku on merkittävästi makeampi. Hyvä pöytä- ja taloushedelmä. Antaa varhain runsaan sadon. Omena painaa usein yli 400g. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
PIISKATAIMI
Aprimira on mirabell-hybridi, luumu x aprikoosi. Kukkii keväällä valkoisin kukin. Suuret, roosankeltaiset, makeat hedelmät kypsyvät asteittain. Aprimira vaikuttaa osittain itsepölyttyvältä, mutta pölyttyy erittäin aikaisin kukkivien luumulajikkeiden tai muiden mirabell-lajikkeiden kanssa.
Vyöhyke: FI 1-2?. SE 1-3?.
Tyyppi: Mirabell -
Kapea, pilarinmuotoinen omenapuu, josta tulee noin 100-150cm leveä ja 3-5 m korkea. Hedelmät ovat keskikokoisia, makeanhappamia ja ne kypsyvät syys-lokakuussa. Voidaan varastoida helmikuun lopulle. Tulee aikaisin satoikään. Oksia ei yleensä tarvitse karsia. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-3/4. Tyyppi: Syksy- / talvilajike -
Pidetty lajike, joka on astrakaanilajikkeista kestävin. Suuri hedelmä, joka kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Varastointiominaisuudet valitettavasti heikot. Hyvin kypsyneenä hedelmä on erittäin mehukas ja makea, Herkkuomena, jolla hienostunut aromi. Hedelmästä tulee usein läpikuultavan kirkas. Antaa sadon jo nuorena puuna. Ihana tuoksu! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Kaunis pensas, joka on upea sekä yksittäin että pensamuodostelmissa. Leveä kasvutapa, kauniit lehtisilmut sekä oksat, joissa korkkimainen rakenne. Kukkii myöhäiskesällä runsain, pienin, vaaleankeltaisin kukin. Syksyllä koristeelliset punertavat/oranssit hedelmät ja kirjava syysväri, mikäli kasvaa avoimella/aurinkoisella paikalla. Terve ja kestävä lajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Korkeus: 2,5-4 m -
Tunnetun Sävstaholm lajikkeen punainen mutaatio Ruotsista vuodelta 1908. Hedelmä on kirkkaanpunainen ja hieman pitkänomainen. Erittäin hyvät, mehukkaat ja makeanhapokkaat hedelmät, jotka toki ylikypsinä muuttuvat jauhoisiksi, kuten useimmat muutkin kesälajikkeet. Hedelma saa viileämmässä ilmastossa erinomaisen maun. Yksi pidetyimmistä pöytä- ja herkkuomenoista kesälajikkeiden joukossa. Nopeakasvuinen, melko pieni puu, joka varhaisessa vaiheessa antaa runsaan sadon. Hyvä ja terve pölyttäjälajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
Porin päärynä on hieno päärynälöytö Porista. Keskisuuret-suuret hedelmät ovat syksyllä kullankeltaiset. Maku on lievästi happoinen, raikas ja mausteinen. Puu on suurisatoinen, sato kypsyy syyskuussa. Lajike on ilmeisen itsepölytteinen, mutta ristipölytystä suositellaan. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike -
Venäläinen talvilajike, jolla suuret, 150-200g, keltapunaiset, kauniit hedelmä, joissa viiruja ja läikkiä. Malto vihertävä, mehukas ja maukas. Rupiresistentti. Melko runsassatoinen. Mainio pöytäomena, jonka hedelmät säilyvät hyvällä varastoinnilla syötävinä syys-helmikuun. Voimakaskasvuinen, korkea puu, jolla harva latvusto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike -
Rakastettu, vanha lajike, todellinen mummon kasvi, joka tulisi löytyä kaikista vanhoista pihapiireistä. Kerrotut valkoiset kukat, joissa saattaa esiintyä hentoja roosan/punaisen vivahteita, erityisesti, jos alkukesä on ollut kolea. Tarhapionit kukkivat aikaisimpana kerrotuista pioneista, eli ennen jalopioneja. Tarvitsee kukinnan aikaan tukemista. -
Ehdottomasti yksi kestävimmistä omenalajikkeista. Lajikkeella on venäläinen alkuperä, se tuli Suomeen 1800-luvulla. Voidaan viljellä jopa Sallan korkeudella, Suomen Lapissa. Omenat ovat keskisuuria, pitkähköjä ja kevyesti kasaanpainuneen mallisia. Hedelmä on makea, lähes viinihapoton ja kypsyy syyskuun alkupuolella. Muistuttaa maultaan hieman 'Golden Deliciousta', jos on saanut kasvaa kosteutta pidättävässä maassa. Kuivlla paikalla hedelmistä muodostuu mauottomia. Voimakaskasvuinen kauniilla ja vahvalla oksistolla. Erittäin talvenkestävä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike
