Siperialainen runsasmarjainen lajike, jolla suuret, maukkaat marjat, upea aromi. Monien mielestä paras karhunvadelma huolimatta piikikkä'istä oksista. Satokausi on varsin pitkä. Viljellään kuten käynnöskasvi tuen kera, mielellään vasten lämmintä eteläseinää parhaan mahdollisen sadon saamiseksi vielä myöhäissyksyn aikana. Luultavasti kaikkein talvenkestävin karhunvadelmalajike. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 2 - 3 m

Ylivoimaisesti suosituin ja eniten viljelty lajike Suomessa. Lähtöisin Minnesotan yliopistosta, 1983. Lajike on keskiaikainen, 70 - 90 cm korkea ja hieman tätä leveämpi. Marjat ovat kauniin tummansinisiä ja himmeäpintaisia. Ne maistuvat miellyttävän makeilta ja sopivan happamilta, ja ovat täynnä vitamiineja ja flavonoideja. Runsassatoinen lajike voi tuottaa 3-6 litraa täysikasvuista pensasta kohden. Erinomaisia suoraan pensaasta syötynä, mutta sopivat myös leivonnaisiin ja hilloksi. Lajike on lähes itsepölyttävä, mutta ristipölytyksellä toisen lajikkeen kanssa (esim. North Country, North Sky.) saadaan parempi sato. Maaperän on oltava kuohkea, lämmin ja hapan (pH 4,5 - 5,2). Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 0,8 m

Kestävin viiniköynnös. Zilga kuuluu helppohoitoisiin ja talvenkestäviin labrusca-lajikkeisiin / ojukkaviineihin. Hedelmät ovat melko pieniä, kauniin sinihimmeitä ja aromikkaita. Rypäleet sopivat mainiosti mehuihin, viineihin, hilloihin ja tuorekäyttöön. Makeus lisääntyy viljeltäessä aurinkoisella, lämpimällä seinustalla ja kun hedelmät saavat kypsyä pitkään. Runsasatoinen. Vaatii kasvualustan matalaa pH:ta viihtyäkseen. Kestävä jopa -38C. Viiniköynnöksistämme kaikkein viljellyin erinomaisen talvenkestävyytensä takia. Parina ensimmäisenä talvena on juuristo hyvä talvisuojata ylemmillä vyöhykkeillä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Korkeus: 4 - 6 m

Ukrainsk sort av den dekorativa klängväxten som länge hört till den traditionella kinesiska läkekonsten och ingår i många naturläkemedel bl.a. mot trötthet, ger sexuell energi, avgiftar kroppen, prestationshöjande (i Kina säger man att bäret kan "lugna hjärtat och tysta anden".). Sorten är även känd som "de fem smakernas bär" (sött, surt, bittert, fränt, salt), finns inget annat känt bär som har alla fem smaker. Doftande, vitrosa, hängande små blom följs av förtjusande röda bär i druvlika klasar. Bären är citronsmakande, C-vitaminrika och innehåller s.k. lignaner som räknas till adaptogenerna. Krävs både han och honblom för att ge skörd, bäst är att plantera minst två olika sorters plantor för att öka skörden. Men denna sort är självfertil och utvecklar båda efter några år. Odlas på solig plats med näringsrik, fukthållande, väldränerad jord mot pergola, mur, spaljé osv. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Korkeus: 3 - 10 m

Odotettu risteytys, joka on kehitetty pohjoisiin oloihimme. Risteytyksessä villi lajike Torniosta/ Haaparannasta sekä venäläinen suurimarjainen lajike. Emotaimi, jolla vakaa, ylöspäinsuuntautuva kasvutapa. Lähes piikitön. Marjat ovat suurempia (30-40%) ja niillä on korkeampi sokeripitoisuus (35%) kuin kaikilla muilla tuntemilamme lajikkeilla. Sadon saamiseksi tulee istuttaa yhdessä pölyttäjälajikkeen kanssa aurinkoiselle paikalle, jossa ei ole kilpailua muiden kasvien kanssa. Istuta kotipuutarhassa 1-4 emotainta / pölyttäjä. FI zon 1-6/7. SE zon 1-7  

Kuriositet! Blåhallon är en halvbuske som kan hittas vildväxande i stora bestånd i södra delen av landet (släkt med björnbär). De rotslående årsskotten slår snabbt rot vilket gör att den fungerar utmärkt som marktäckare. Vill man ha den som bärbuske rekommenderas att odla den i bänkar med stöd. Bären passar utmärkt till sylt och saft. Blomningen pågår från mitten av juni - augusti. Vyöhyke: FI 1 - 3/4. SE  1 - 4/5. Korkeus: 0,5 m

Piikitön lajike. Karhunvadelman ja puutarhavadelman risteytys, löytynyt Skotlannista. Marjat 4-5 cm pitkiä, satokypsinä purppuranpunaisia ja silloin parhaimmillaan. Kypsät marjat ovat pehmeitä, makeita ja upean aromikkaita. Kasvia viljellään kuten karhunvadelmaa, esim. säleikössä. Paikan tulisi olla aurinkoinen, lämmin ja suojaisa. 1-2 vyöhykkeitä kylmemmillä alueilla tulisi käyttää talvisuojausta. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Korkeus: 2 - 3 m

Täysin uusi Venäläinen lajike vuodelta 2012. Paljon suuria marjoja (jopa 5cm), jotka kypsyvät heinäkuun alussa. Maku on tasapainoisen makea. Aavistus happamuutta ja korkea sokeripitoisuus. Marjat säilyvät hyvin, koska kuori on vähän paksumpi ja poimittaessa marjan kanta jää kiinni marjaan. Herkkumarja joka sopii myös hyvin pakastukseen. Ei itse pölyttyvä, istutetaan yhdessä toisen lajikkeen kanssa sadon saamiseksi. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Höjd och bredd: 1,4-1,6 m, bredd 1,5-2 m

Kanadalainen lajike, jolla on sylinterin muotoiset, makeanhappamat, mehukkaat ja herkulliset marjat. Eivät putoa pensaasta, vaan pysyvät kiinni kunnes kuivuvat. Satoisa, 4-5 kg/pensas. Kypsyy kesäkuun puolivälissä. Hyvin pidetty makutesteissä. Ei itsepölyttyvä, istutetaan toisen lajikkeen kanssa sadon saamiseksi. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Höjd och bredd: 1,4-1,8 m

Suhteellisen uusi ruotsalainen risteytys Balsgårdista, 1986. Runsasmarjainen, suhteellisen pystykasvuinen lajike, jonka marjat suurikokoisia. Runsas typpilannoitus saa kuitenkin oksat riippumaan. Vastustuskykyinen härmää vastaan. Kypsyy suunnilleen 10 päivää Öjebyn -lajikkeen jälkeen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5(6). Korkeus: 1,5 m

Uusi kanadalainen lajike, joka soveltuu erityisen hyvin itsepoimintaan. Lajike on keskiaikainen, marjat ovat pitkiä ja suuria, lähes vailla hapokkuutta. Sokeripitoisuus on n.14%. Tämän vuoksi saattaa tuntua, kuin lajike olisi kaikista makein, vaikka löytyy myös lajikkeita, joiden sokeripitoisuus on korkeampi. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Höjd och bredd: 1,4-1,7 m

Ehkä yksi kestävimmistä piikittömistä lajikkeista?Nopea- ja voimakaskasvuinen, piikitön köynnöskasvi, joka antaa runsaasti suuria, mustia, makeita marjoja syys-lokakuussa. Aurinkoinen paikka ja läpäisevä, mielellään hiekkapitoinen kosteuttapidättävä maa suositeltava. Erinomainen mehuihin, hilloihin, leivonnaisiin jne. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-3/4. Korkeus: 2 - 3 m