-
Kinesiskt plommon med stora vackert gulröda frukter, 60 - 70 g. Frukten mognar medeltidigt till sent för att vara plommon. Kallas i Kina för Persikoplommon. Delvist självfertil, men korspollinering med annan P. salicina rekommenderas. Tät kompakt krona med vackert friska blad. Avmognar tidigt. Den mest omtyckta på plantskolan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
-
Elastisella varttamisteipillä har många fördelar - Lätt att applicera och tillåter korrigeringar i initialskedet - Transparent, i initialskedet kan du se att kontaktytorna sitter i rätt läge - Kan stretchas 8 ggr sin längd - klibbar först när den stretchas - Behöver ej tas bort, lossnar av sig själv i solljus - Lämplig även för okulering
-
Mehukas, keltainen luumu Kiinasta Jilin provinssista. Luumut ovat mehukkaita ja suuria, 30-50 g (jopa 60g). Maku on aromaattisen makea, hapokkuutta sopivasti. Varsinainen herkku. Terve puu, jolla hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Kauniit lehdet ja syysväri, kypsyy aikaisin. Ristipölytystä suositellaan toisen P. salicinan kanssa. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
-
Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu
-
Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
-
Erittäin kiinnostava uutuus Uralilta. Suuret hedelmät, 170-300 g, kypsyvät syyskuun loppupuolella. Hedelmät kauniin keltaisia, auringon puolella punertava pintaväri. Saanut makutestissä 4,6 / 5 pistettä! Malto mehukasta, miellyttävän makeanhapanta. Erittäin talvenkestävä ja ruvelle resistentti lajike. Säilyvyys 5-6 viikkoa. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6). Tyyppi: Syksylajike
-
Ihastuttava uusi koivu, jolla on riippuva kasvutapa. Odotetaan jäävän noin puoleen tavallisen koivun koosta. Islantilaisen riippakoivun, kääpiökoivun ja suomalaisen punakoivun risteytys. Mitä muuta voi syntyä, kuin kerrassaan upea, kestävä punainen kääpiökoivu, jolla on riippuvat oksat! Blomqvistin taimistolla on Pohjoismaissa yksinoikeus Heklaan. Ehdoton hankinta kasvikeräilijälle! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 6-10 m
-
(Rescue x Melba). Vackra avlånga sommarfrukter med rödgul färg som blir helt röda som mogna. Sötsyrlig, och omtyckt aromrik smak. Rikbärande och blir mycket tidigt skördemogen. Mycket härdig sort, odlas även i Salla-Sotkamo, Lappland. Sorten blir mycket tidigt skördemogen. En favorit på plantskolan! Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike
-
Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort
-
Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus), 1999. Trädet blir ganska litet med glest grenverk. Frukten är knappt medelstor, mörk purpurröd, emellanåt nästan svart! Fruktköttet är vitt med riklig röd färg under skalet. Äpplets saft är röd. Smaken är kryddig, svagt syrlig och söt. Mognar i slutet av september och håller sig ca en månad. Mycket omtyckt sort på plantskolan och speciell! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
-
Suomalainen lajike (Huvitus x Melba) vuodelta 1981. Hedelmä on pienehkö, litteänpyöreä ja kauniisti punaviiruinen. Maultaan aromaattinen ja miellyttävän viinihappoinen ja makea. Lasten suosikki. Puu on melko pienikokoinen, mutta tulee nuorena satoikään. Jonkun verran altis omenaruvelle. Aikainen ja kestävä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
-
Sen sommarsort/tidig höstsort funnen i Kyyjärvi. Små, men alldeles ljuvliga frukter som har en utpräglad, angenäm, söt päronsmak. Fruktköttet är saftigt sött med en aning vinsyrlighet. En av de godare sorterna och barnens favorit. Rikbärande och härdigt träd som blir stort med tiden. Frukten bör plockas efterhand den mognar för att inte falla ned. Ett delikatessäplle att ha många av i fickan och äta som karameller... (Identiskt med Långsjöns päronäpple och Korobovka?) Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
-
Elastisella varttamisteipillä har många fördelar - Lätt att applicera och tillåter korrigeringar i initialskedet - Genomskinlig, i initialskedet kan du se att kontaktytorna sitter i rätt läge - Kan stretchas 8 ggr sin längd - klibbar först när den stretchas - Behöver ej tas bort, lossnar av sig själv tack vare solljuset - Lämplig även för okulering
-
Yli 200 vuotta vanha lajike on kotoisin Vanhasta Vaasasta, Liisanlehdosta. Hedelmä on pieni ja hopeanhohtoisen härmeinen pinta. Maku on makea, aromaattinen ja miellyttävä, vain aavistus kirpeyttä. Nuorena taimena pystykasvuinen, myöhemmin oksat kaartuvat. Lajike on täysin itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon
-
Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä on 120–130 g, pinta sileä ja vahainen. Malto kellertävää, mehukasta ja pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista ja miellyttävää. Hedelmät säilyvät n. 2–3 kuukautta. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Zon: FI 1-4. SE 1-5(6)
-
Läcker måste ha sort hos samlare! Finländsk ros förädlad av Pirjo Rautio. Knopparna är vackert mörkt purpurlila för att som utslagna bli sammetslikt mörklila. Har dekorativa gula ståndare som framträder när blomman öppnar sig. Blommar vanligen hela juli. Frisk sort som bildar rotskott. På egen rot, så ger inte vildskott. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Korkeus: 0,9 - 1,2 m
-
Erikoinen omena, jolla on mieto ja makea hunajan aromi. Malto on murea ja mehukas. Todella kaunis päärynänmuotoinen omena. Terve lajike, jolla on hyvä vastustuskyky pihlajanmarjakoille ja ruvelle. Kestävä herkku- ja talousomena (mehu maistuu yhtä ihanalta kuin nektari). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syyslajike
-
Medelstort päron som mognar mycket tidigt, oftast redan i augusti, vilket gör den bra för odling i högre zoner. Riklig skörd, och trädet blir fort bördigt. Vinterhärdigt sort som är motståndskraftig mot skorv. Blir ett stort träd med tiden. Frukten är mjuk och saftig med hög sötma. Hållbarhet ca 3 veckor. Delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
1850-luvulla Rantakylän kartanosta löydetty kestävä ja terve lajike. Hedelmä on pieni tai keskikokoinen, litteänpyöreä, kellanruskea ja kaunis. Maultaan miellyttävän makeahko. Miellyttävä tuoksu. Yksi parhaimmista tuoreomenoista, mutta sopii myös hyvin mehuksi, viiniksi ja likööriksi. Todellakin viljelemisen arvoinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
-
Ehdottomasti yksi kiinnostavimmista tulokkaista Venäjältä. Sato kypsyy elokuun lopulla. Runsassatoinen, terve lajike, jonka hedelmät ovat kauniin keltaisia, auringon puolelle muodostuu vaaleanpunainen pintaväri. Hedelmän paino n. 100g. Malto mehukas ja sileä. Maku maukas ja makeanhapan. Voidaan varastoida n. 3 viikkoa. Terve, soveltuu luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
Vanha venäläinen lajike 1800-luvun alkupuolelta. Erityisen pidetty mehujen, soseiden, hillojen ja viinin valmistuksessa. Hedelmä on punavihreä, juuri ja juuri keskikokoinen, litistetyn munan muotoinen, mutta usein yksi sivu on muita korkeampi. Hedelmäliha mehukasta, maku raikas, viinihappoisen makea.Tuoksu mausteinen ja miellyttävä. Suuri puu, jonka oksat harvoin katkeilevat. Antaa runsaan sadon, jota voi varastoida joulukuulle. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
-
Paikallislajike Ruotsin Medelpadista. Hedelmä kypsyy aikaisin, elokuun lopulla. Hedelmäliha on kiinteää, mehukasta, makeaa ja hyväaromista. Kivi irtoaa hedelmälihasta helposti. Antaa runsaan sadon melkein joka vuosi. Hedelmä putoaa hyvin herkästi, joten sato pitää korjata satokautena päivittäin. Puu kasvaa hyvin vaatimattomallakin kasvupaikalla ja on selviytynyt hienosti länsi-Pohjanmaalla jo yli 15 vuotta. Ehdottomasti talvenkestävimpiä luumulajikkeistamme. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu
-
Erinomainen talvihedelmä, jolla on Åkerö omenien mainiot varastointiominaisuudet. Se voi mielellään jälkikypsyä pitkään talvella. Hedelmä on keskisuuri, pitkänomainen ja punertava. Malto on kiinteä ja maukas, makea, hapan ja aromikas. Tällä Åkerö lajikkeella on punaisempi kuori, sitä pidetään terveempänä ja se antaa sadon aikaisemmin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike
-
SPÖPLANTA En ny sort som förenar Europas päronssorters sötma med ussuriensis päronens härdighet, friskhet och bördighet. En sen höstsort med mycket söta frukter som kan avnjutas i okt-nov och kan lagras svalt till jul. Frukten är gul, saftig och väger 80-110 g. Vyöhyke: Fin 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Höstpäron
-
Segerlök är en flerårig ört/perenn. En planta har en eller flera lökar. Stjälken är 30 till 70 centimeter hög och bladen 3 till 6 centimeter breda. Blommorna böjer sig ner lite innan de slår ut. Blomman är rund i en grönaktigt vit färg. Segerlök används numera främst som prydnadsväxt. Historiskt har löken använts även som nyttoväxt, vilket dn borde användas mera igen. Hela växten är ätlig, men framför allt bladen kan användas i hushållet. Bladen har en kraftig men behaglig löksmak och kan till exempel användas till sallad, pesto, soppa eller mjölksyras. Längre norrut kan den fungera som ersättare för ramslök i matlagningen (dock ej med lika stark vitlöksarom). En riktig raritet! Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Korkeus: 0,4 - 0,6 m
-
SPÖPLANTA Vaasalaisen Oscar Syringin mukaan tämä on yksi Suomen arvokkaimpia talvihedelmiä. Hän aloitti jalostamisen 1940-luvulla. Keskikokoinen/kookas, munanmuotoinen omena muistuttaa Åkerö lajiketta, mutta on Syringin mukaan talvenkestävämpi. Voidaan säilyttää maalis-huhtikuuhun asti. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
-
Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6 Tyyppi: Syyslajike
-
Loboa muistuttava uusi ruotsalainen lajike vuodelta 1994. Intensiivisen tummanpunainen hedelmä on keskikokoinen-suuri ja mehukas. Maultaan erittäin aromaattinen. Hedelmä on parhaimmillaan ennen varastointia. Kotipuutarhaan sopiva pieni puu, jollla vahva kasvutapa ja hyvät oksakulmat. Antaa jo nuorena satoa. Ihanan kauniit hedelmät! Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
-
Tunnetun Sävstaholm lajikkeen punainen mutaatio Ruotsista vuodelta 1908. Hedelmä on kirkkaanpunainen ja hieman pitkänomainen. Erittäin hyvät, mehukkaat ja makeanhapokkaat hedelmät, jotka toki ylikypsinä muuttuvat jauhoisiksi, kuten useimmat muutkin kesälajikkeet. Hedelma saa viileämmässä ilmastossa erinomaisen maun. Yksi pidetyimmistä pöytä- ja herkkuomenoista kesälajikkeiden joukossa. Nopeakasvuinen, melko pieni puu, joka varhaisessa vaiheessa antaa runsaan sadon. Hyvä ja terve pölyttäjälajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
-
Americana härstammar från USA 1947 och är där känd som Devoe. Det är troligen en ättling till Clapp's Favorit-päronet. Sorten är en populär kommersiell frukt i Amerika och Europa. Frukten är grön och täckfärgen är vackert gulröd. Frukten är stor, lång oval, ofta minst 200g, men upptill 500g. Fruktköttet är fast, finkornig och utan stenceller. Smaken är aromatisk, söt och saftig. En förnimmelse av krämig vanilj kan anas i smaken. Rikbärande. Trädet är starkväxande och upprätt. Sorten drar nytta av korspollinering. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4.
-
Yksi kestävimmistä persikkalajikkeista, joka on kotoisin Venäjältä. Erittäin pidetty lajike, jolla on makeat ja mehukkaat hedelmät. Kukkii kauniin vaaleanpunaisena aikaisin keväällä. Voi tarvita suojausta jäätymiselta kylmillä alueilla. Sopii myös talvipuutarhoihin ja kasvihuoneisiin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Persikka
-
Muistuttaa hiukan tavallista Antonovkaa, mutta pinnassa paikoin punaista väritystä. Hedelmä on selvästi suurempi, kuin tavallisella Antonovkalla ja maku on merkittävästi makeampi. Hyvä pöytä- ja taloushedelmä. Antaa varhain runsaan sadon. Omena painaa usein yli 400g. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
-
Kaunis, varsin talvenkestävä, terve kesäpäärynä Moskovan yliopistosta. Hedelmä on keskisuuri/suuri, 100-130g, pohjaväri on keltainen, pintavärissä kirkkaanpunaista. Malto on vaaleaa, kiinteää, sileää ja erittäin mehukasta. Maku on tykätty, makeanhapan ja aromikas. Terve lajike, jonka sato kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Voidaan varastoida joitain viikkoja. Runsassatoinen, antaa ensimmäisen satonsa varhain.Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Lupaava uusi lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
Koeviljelyksellämme (vyöh. IV) vuodesta 1998 lähtien ollut hyvältä maistuva Virolainen lajike. Ihanan päärynänmakuiset, mehukkaat hedelmät kypsyvät aikaisin. Ruskeanvihreät, lähes keskikokoiset päärynät ovat hyvin mehukkaita. Antaa jo nuorena runsaan sadon. Puu melko pienikasvuinen. On toistaiseksi kestänyt täydellisesti kaikki talvet koeviljelyksellämme. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
-
Vanha ukrainalainen lajike, joka tuli Suomeen 1850-luvulla Venäjältä. Erittäin runsassatoinen taloushedelmä. Suuret, pyöreähköt, kellanvihreät hedelmät kypsyvät marraskuussa. Maku on kirpeän hapan, mukana aavistus mausteisuutta. Happamuus vähenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Hidaskasvuinen, vakaa puu, joka jaksaa kantaa runsaan satonsa hyvin.. Sato voi nousta jopa 150 kg / puu. Varsin terve lajike, joka on jo kauan ollut suosittu mehu- ja soseomena. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
-
Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu
-
Syringin taimistossa Gerbyssä, Vaasassa, 1930-luvulla jalostettu mehukas ja makea lajike.Pohjaväriltään oranssinkeltainen suurikokoinen omena, jolla on lämpimänpunainen peiteväri. Vastustuskykyinen hedelmäruvelle, eikä siihen tule helposti pihlajanmarjakoitakaan. Herkkuomena. Talvenkestävämpi, kuin muut Astrakaanilajikkkeet. Ihanasti tuoksuva ja erittäin harvinainen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
-
Kanadalainen, runsaasti kukkiva lajike, jonka lehdet roosanpunaiset. Todennäköisesti kestävin punalehtisistä koristeomenapuista. Puu on nopeakasvuinen ja kauniin muotoinen. Lehdet ovat lievästi punavihreät, uudet lehdet ovat punertavammat. Hedelmät ovat kauniit, tumman karmiininpunaiset, pienet (3cm) ja lähinnä koristeelliset. Hedelmiä voi kuitenkin hyödyntää soseisiin ja mehuihin tuomaan punaista sävyä ja hapokkuutta.Voidaan lämpimästi suositella! Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
-
Krymsk 1 (VVA-1)- Hillittykasvuinen perusrunkoPrunus tomentosa × Prunus cerasifera)-kompatibel att ympas bl.a. med japanska och europeiska plommon, aprikos och luddkörsbär. Persikor varierande resultat. -träden blir endast ca 50% mot sorter ympade på vanliga plommon- och körsbärsgrundstam.-rotsystemet har överlag bra markförankring -bra att grundstammen har vaknat lite vid ympningsskedet
-
Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
-
Erittäin kaunis, keskikokoinen syreeni, jolla on pyöreä kasvutapa. Purppuranvioletit, tuoksuvat kukat suurissa tertuissa kesä/heinäkuun aikana. Uskomattoman kaunis viininpunainen syysväri! Kaunis, kompakti syreeni, joka soveltuu istutettavaksi yksinään (jopa rungolliseksi leikattuna), pensaikkoon tai vapaasti kasvavaksi aidanteeksi. Mainio myös pienempiin pihoihin. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Korkeus: 1,5 - 2 m
-
Erittäin suloinen ja runsaskukkainen matala ruusu, jonka on kehittänyt Pirjo Rautio. Kukat ovat kauniisti tummanroosat keskustasta, väri himmenee vaaleanroosaksi reunoja kohti. Kukkii edellisvuoden versoilla muutaman viikon ajan kesäkuussa. Keskivahva tuoksu, jossa häivähdys kardemummaa. Terve, varsin kestävä ja helppohoitoinen lajike, joka soveltuu jopa pieniin puutarhoihin. Omajuurinen. Vyöhyke: FI 1-7. SE 1-7/8. Korkeus: 0,7 m
-
Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
-
Alkuperä on tuntematon. Neiti Mannerheimin, Villnäsin tilan omistaja 1800-luvulla, mukaan tämä lajike löytyi tilalta jo 1810-luvun alusta. Hyvin erikoinen hedelmä, josta tulee niin mehukkaan läpikuultava, että sitä voi syödä lusikalla. Lyhyt säilymisaika. Maku makea, mukana aavistus hapokkuutta. Kutsutaan Vaasassa Persikka-omenaksi. Puulla on kompakti kasvutapa, ja se tulee varhain satoikään. Kaipaa kosteuttapidättävän maan, jotta antaa laadukasta satoa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike