-
Mulperi, joka tuottaa sadon nuorella iällä ja on itsepölyttyvä. Marjat kypsyvät melko pitkän ajan kuluessa loppukesästä. Marjat ovat hiukan karhunvadelmaa muistuttavia, mustia, makeita ja niissä on hieno aromi. Kasvutapa ensin pensasmainen, mutta muuttuu ajan saatossa enemmän puumaiseksi. Sietää voimakasta leikkuuta, voidaan kasvattaa säleikössä. Vaatii lämpimän, aurinkoisen ja suojaisen paikan sekä läpäisevän maan viihtyäkseen. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Höjd: 3-6 m -
Mulperi, joka tuottaa sadon nuorella iällä ja on itsepölyttyvä. Marjat kypsyvät melko pitkän ajan kuluessa loppukesästä. Marjat ovat hiukan karhunvadelmaa muistuttavia, mustia, makeita ja niissä on hieno aromi. Kasvutapa ensin pensasmainen, mutta muuttuu ajan saatossa enemmän puumaiseksi. Sietää voimakasta leikkuuta, voidaan kasvattaa säleikössä. Vaatii lämpimän, aurinkoisen ja suojaisen paikan sekä läpäisevän maan viihtyäkseen. Vyöhyke: FI 1-2(3). SE 1-3(4). Höjd: 3-10 m
-
SPÖPLANTA (Urals Gyllen Nalif). Röd Ranetka x Papirova. En av de absolut härdigaste sorterna som passar även för platser med korta somrar. Frukten är ganska liten och saftig med syrlig god smak. Trädet blir tidigt skördemoget. Trädet är ganska litet med lätt hängande grenar. Troligen det bästa alternativet för kargt klimat, odlas både i Sibirien och Fjärran Östern. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike -
SPÖPLANTA Rysk förädling (Gulkanel x Transp. Blanche) från 1938. Frukten är knappt medelstor, gul med svavelgult vaxat skal. Fruktköttet är mört, saftigt sött och milt kryddigt i smaken. Ett friskt, ganska stort träd som passar ekologisk odling. Sorten blir fort bördig. En ypperlig dessert och hushållsfrukt. En intressant sort med goda egenskaper för kallare klimat. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
SPÖPLANTA Finsk sort funnen i Ähtäri, Mellersta Finland, under slutet av 1800-talet. Sorten uppmärksammades på 1990-talet av trädgårdsmästare Timo Viertamo, som tog den till förökning. Frukten är stor, plattrund och gul med rosenröd täckfärg på solsidan. Smaken är mild, god och svagt aromatisk, endast svag vinsyrlighet och ganska söt. Ger bra skörd redan som ungt och sedan troget årligen. Smaken på frukten kan variera beroende på vattentillgången som för många andra sorter. Frisk sort som mognar i september och har stadiga grenar. Ovanligt äpple som passar både som ätfrukt och hushållsfrukt. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
SPÖPLANTA Gammal sort från Vit-Ryssland som troligen är identisk med Esters päronäpple. Små, gula frukter med stark rödstrimmig täckfärg. Fruktköttet är gult, saftigt och honungskryddat. Mognar tidigt i augusti och kan användas till äppelsaft redan i slutet av juli. Delikatessfrukt som passar för inläggningar och saft. Mycket vinterhärdig och värdefull sort för kalla platser! Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike -
SPÖPLANTA Finländsk medelstor frukt med mycket smaklig, lätt syrlig och god arom. Vissa år kan frukten bli delvist genomskinlig. Bra delikatessfrukt med ovanligt högt C-vitaminvärde att äta direkt från trädet. Till en början starkväxande, sedan avtar växtkraften. Ger tidigt skörd och har stadiga grenar med bra grenvinklar. Härdig, frisk sort, lämplig för ekologisk odling. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
SPÖPLANTA Vackert, rött, medelsort till stort äpple med plattrund form. Smaken är sötaktigt vinsyrlig med mild, kryddig arom. Mognar i början av september och kan lagras några veckor. Kraftigtväxande träd med uppåtstående, lite spretiga grenar, bred krona som äldre. Ger skörd 4-5 år efter plantering, men sorten är frisk och lämpad för ekologisk odling. Gott ätäpple, men även i hushållet. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
SPÖPLANTA En ny sort som förenar Europas päronssorters sötma med ussuriensis päronens härdighet, friskhet och bördighet. En sen höstsort med mycket söta frukter som kan avnjutas i okt-nov och kan lagras svalt till jul. Frukten är gul, saftig och väger 80-110 g. Vyöhyke: Fin 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Höstpäron -
SPÖPLANTA Vitblommande prydnadsapel. Vacker, extremt vinterhärdig sort som härstammar från Torneå, Lappland,. Trädet planterades år 1917 till Finlands självständighets ära. Växtformen är ovanligt regelbunden och vacker. Frukten är främst som prydnad, men kan användas i saft och mos när man vill ha höja syran. Mycket rikblommande redan som ungt, med små, friska vackra äpplen årligen som stannar kvar efter lövfällningen. Avmognar tidigt på hösten. Rekommenderas! Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
SPÖPLANTA Mycket gammal, härdig rysk sort som odlats i Karelen sedan början av 1800-talet. Frukten är söt, saftig, medelstor med orangeröda strimmor. Smaken variera beroende på växtplatsen, undvik torra sandjordar för att ej få fadd smak. Äpplet är omtyckt av barn men saknar tyvärr vinsyrligheten som ger karaktär till olika sorter. En av våra absolut härdigaste sorter och en mycket bra pollinerare. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
SPÖPLANTA Finlands måhända värdefullaste vinterfrukt, enligt plantskoleägare Oscar Syring i Gerby, Vasa. Det var han som tog fram denna sort på 1940-talet som ännu idag kan hävda sig som en av de bästa hushållsfrukterna. Frukten är medelstor till stor, äggformad, gul med gulröd rodnad. Påminner om Åkerö, men enligt Syring vinterhärdigare. Frukten blir ätmogen efter några veckor lagring och kan lagras till april-maj! Trädet blir stort och som fullväxt paraplylikt i växtsättet. Mycket rikbärande och ganska frisk. Ovanlig. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
Luultavasti kestävin magnolia. Tällä pensaalla / pienellä puulla on hienot puhtaanvalkoiset kukat, jotka avautuvat keväällä jo ennen lehtien puhkeamista. Tähdenmuotoisia, tuoksuvia kukkia pystykasvuisessa pensaassa. Siemenkodat punaisine siemenineen ovat avautuessaan kauniita nekin. Lehdet saavat syksyllä hienon pronssiin vivahtavan sävyn. Tarvitsee tuulelta ja paahtavalta auringonpaisteelta suojatun paikan sekä pehmeän, multapitoisen ja matalan pH:n omaavan maaperän. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-3/4. Höjd: 3 - 8 m
-
Pölyttäjä/hedetaimi (ei anna satoa). Odotettu risteytys, joka on kehitetty pohjoisiin oloihimme. Istutetaan yhdessä emotaimen, esim. Evan, kanssa aurinkoiselle paikalle, jossa ei ole kilpailua muiden kasvien kanssa. Tuulipölyteinen. Istuta kotipuutarhassa 1-4 emotainta / pölyttäjä. FI zon 1-6/7. SE zon 1-7
-
Odotettu risteytys, joka on kehitetty pohjoisiin oloihimme. Risteytyksessä villi lajike Torniosta/ Haaparannasta sekä venäläinen suurimarjainen lajike. Emotaimi, jolla vakaa, ylöspäinsuuntautuva kasvutapa. Lähes piikitön. Marjat ovat suurempia (30-40%) ja niillä on korkeampi sokeripitoisuus (35%) kuin kaikilla muilla tuntemilamme lajikkeilla. Sadon saamiseksi tulee istuttaa yhdessä pölyttäjälajikkeen kanssa aurinkoiselle paikalle, jossa ei ole kilpailua muiden kasvien kanssa. Istuta kotipuutarhassa 1-4 emotainta / pölyttäjä. FI zon 1-6/7. SE zon 1-7 -
Pidetty lajike, joka on astrakaanilajikkeista kestävin. Suuri hedelmä, joka kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Varastointiominaisuudet valitettavasti heikot. Hyvin kypsyneenä hedelmä on erittäin mehukas ja makea, Herkkuomena, jolla hienostunut aromi. Hedelmästä tulee usein läpikuultavan kirkas. Antaa sadon jo nuorena puuna. Ihana tuoksu! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Suosittu herkkuomena, joka huomattiin Osmolan taimistolla vuonna 1908 ja otettiin laajamittaiseen lisäykseen. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, kauniin vaaleankeltainen koristeellisella punoituksella. Maultaan virkistävän hapanimelä. Erinomainen herkku- ja talousomena. Korkea C-vitamiiniarvo. Puu pieni, mutta vahvakasvuinen. Tulee aikaisin satoikään, ja tuottaa pääsääntöisesti joka vuosi hyvän sadon. Sopii hyvin luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Tunnettu suomalainen, aikainen kesälajike vuodelta 1895. Pienet / keskisuurit hedelmät, jotka tulevat auringon puolelta kirkkaanpunaisiksi ja kypsyvät elokuun lopulla. Todella hyvät, miedosti imelänhappamat hedelmät, jotka ovat lähes valkoisia ja mehukkaita sisältä. Kerrassaan mainio tuorehedelmä, jota voi varastoida korkeintaan joitakin viikkoja, mutta josta saa korkealaatuista omenasosetta. Melko pieni puu, joka antaa nopeasti ensimmäisen satonsa. Raakileiden karsimista suositellaan, jotta puu jaksaa kantaa ja muodosta suurempia hedelmiä. Hyvä pölyttäjä, jota Suomessa käytetään ahkerasti jalostustyössä. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Erityisesti uuni- ja soseomenaksi sopiva aikainen ja terve talvilajike. Hetken varastoinnin jälkeen myös mainio pöytähedelmä. Omena on hyvin kookas, joskus jopa yli 500g, ja keltapunainen. Jalo ja miellyttävä maku. Puu hyvämuotoinen ja terve, antaa satoa varhain. Kasvutapa varsin erikoinen, pitkät oksat kasvavat suoraan rungosta. Kiitos hyvien oksakulmien, puu jaksaa kantaa painavat hedelmänsä hyvin. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
Punainen kesäomena. Kiinasta tuleva aikainen syyslajike. Kauniit, keskikokoiset ja korkealaatuiset omenat, jotka ovat makeita ja miedosti hapokkaita. Kasvutavaltaan puu on vahva ja avoin. Terve lajike, joka tulee varhain satoikään. Sopii myös luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5 Tyyppi: Kesälajike -
Suomalainen lajike, Huvitus x Lobo. Kaunis, hyvin iso, aikainen talvilajike. Malto on punertavaa. Omena on makean viinihappoinen, hienostuneen ja miellyttävän makuinen. Hyvä pöytähedelmä, mutta sopii hyvin myös talouskäyttöön. Kypsyy lokakuussa ja voidaan varastoida joulukuulle asti. Kaunis puu, jolla on hyvät ja lujat oksakulmat. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Talvilajike -
Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Pohjoisemmilla alueilla hyvä vaihtoehto Valkeakuulas lajikkeelle. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6 Tyyppi: Kesälajike -
Ruotsalainen lajike 1850 -luvulta, jonka alkuperä mahdollisesti Venäjältä.Hedelmät suuret, kellanvihreät, punahohtoiset. Hyvin miellyttävän makuinen ja mehukas herkkuomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5) Tyyppi: Kesälajike -
Erikoinen omena, jolla on mieto ja makea hunajan aromi. Malto on murea ja mehukas. Todella kaunis päärynänmuotoinen omena. Terve lajike, jolla on hyvä vastustuskyky pihlajanmarjakoille ja ruvelle. Kestävä herkku- ja talousomena (mehu maistuu yhtä ihanalta kuin nektari). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syyslajike -
Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort -
Ruotsalainen siemenkylvetty omenalajike 1900-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, että vastakihlautunut pari jakoi omenan ja kylvi siemenet, joista tämä lajike periytyy. Hedelmä on suuri, litteänpyöreä ja kellanvalkoinen, jossa roosanpunaista pintaväriä. Hedelmäliha vihreänvalkoista, mehukasta ja miedon aromaattista, vain aavistus happamuutta. Hedelmät käytetään vastapoimittuina. Sato kypsyy elokuun lopulla. Antaa runsaat sadot jo nuorena. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
Syringin taimistossa Gerbyssä, Vaasassa, 1930-luvulla jalostettu mehukas ja makea lajike.Pohjaväriltään oranssinkeltainen suurikokoinen omena, jolla on lämpimänpunainen peiteväri. Vastustuskykyinen hedelmäruvelle, eikä siihen tule helposti pihlajanmarjakoitakaan. Herkkuomena. Talvenkestävämpi, kuin muut Astrakaanilajikkkeet. Ihanasti tuoksuva ja erittäin harvinainen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
1850-luvulla Rantakylän kartanosta löydetty kestävä ja terve lajike. Hedelmä on pieni tai keskikokoinen, litteänpyöreä, kellanruskea ja kaunis. Maultaan miellyttävän makeahko. Miellyttävä tuoksu. Yksi parhaimmista tuoreomenoista, mutta sopii myös hyvin mehuksi, viiniksi ja likööriksi. Todellakin viljelemisen arvoinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
Venäläinen jalostus vuodelta 1907. Valkoinen Nalif x Kitajka. Tämä omalaatuinen hedelmä on tummankeltainen/ oranssi, pieni ja kypsänä mehukkaan kuultava. Maultaan se on makea, marmelaadikarkkia muistuttava ja kypsyy aikaisin elokuussa. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike -
Kotimainen lajike Piikkiöstä 1960-luvulta. Lobo x Huvitus. Hedelmä on suuri, pyöreän kartiomainen, lähes kokonaan punainen. Malto on vaaleaa ja hieman punertavaa, erittäin mehukasta ja kiinteää. Maku on miellyttävän hapokas ja hieman mausteinen. Kuori on kiiltävä ja vahamainen. Hyvä pöytähedelmä. Voimakaskasvuinen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
Venäläinen hedelmäruvelle resistentti lajike, jolla Vf-geenit. Rekisteröity v. 2022. Hedelmä pitkänomainen ja tasakokoisia, usein n. 130g. Kypsien hedelmien pohjaväri on kullankeltainen, pintaväri vadelmanpunainen, myös runsaasti viiruja ja pisteitä esiintyy. Hedelmäliha on kiinteää ja mehukasta, kypsässä hedelmässä miellyttävän makeanhapanta. Kuori kiiltävä ja öljyinen. Puu antaa jo aika nuorena melko runsaan sadon. Hedelmää voidaan varastoida helmikuulle, ja maistuu parhaalle, kun on varatoitu yli joulun. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike -
Suomalainen risteytys. Melba x Huvitus. Suuri omena, joka muistuttaa Melbaa. Omena on sekä mehukas että hyvänmakuinen. Maku on miedon happoinen ja sen aromi muistuttaa Melbaa. Herkkuomena, joka sopii myös talouskäyttöön. Antaa hyvän sadon joka vuosi.Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Kesälajike -
Pidetty lajike, jolla suuret omenat n.250g. Maku on hienoarominen, miellyttävästi imelänhapan. Pohjaväri on keltainen, punertava auringon puolella. Melko kiinteä omena, jota voidaan varastoida muutamia viikkoja.Lajike on otettu lisäykseen tarhasta Suistamossa. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
Suomalainen risteytys (Lobo x Antonovka) Piikkiöstä vuodelta 1966. Kohtalaisen iso ja melkein täysin punainen hedelmä. Malto on valkoista ja kiinteää. Miellyttävän hapahko ja aromaattinen maku. Maltillisen kokoinen puu, jolla leveä latvusto. Terve lajike sekä talouskäyttöön, että syöntihedelmäksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
Hyvin kestävä suomalainen lajike 1830-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä, mehukas ja hyvin makea. Kuori on ohut, kiiltävä ja hiukan vahamainen. Joskus omenasta voi tulla mehukkaan läpinäkyvä. Malto on pehmeä, sileää, mehukasta ja makeaa, mukana häivähdys melonin aromia. Ei viinihappoisuutta, mutta korkea C-vitamiinipitoisuus. Kypsyy syyskuun alussa, ja voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Voimakaskasvuinen, mutta silti suhteellisen pieni puu. Hyvät oksakulmat. Viihtyy suhteellisen hyvin savimaassa. Usein kuluu 5-7 vuotta ennen ensimmäistä satoa. Erinomainen pölyttäjä. Talvenkesto hyvä! Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
(Rescue x Melba). Pitkänomainen, kypsyttyään punakeltainen omena (kuvassa ei vielä kypsä). Maultaan hapahko, mutta aromikas. Erittäin kestävä ja runsassatoinen lajike, joka tulee jo nuorena satoikään. Kestävä lajike, viljellään jopa Sallan ja Sotkamon seudulla. Taimiston suosikki! Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike -
Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Varsin terve, runsassatoinen syyslajike Venäjältä. Hedelmät suuria, 135-170g, kiinteitä, kellertäviä, joissa paikoin punaista viirua pintavärinä. Maku makeanhapokas, mehukas, selvä viiniaromi. Anmtaa sadon varhain, voidaan varastoida noin kuukauden ajan. Puu on keskisuuri, latvusto melko leveä, pyöreähkö. Todella tykätty, laadukas herkkuomena. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike -
Uusi Suomalainen lajike (Lobo x Huvitus). Puu on melko pienikokoinen. Hedelmät ovat keskikokoisia, tumman purppuranpunaisia, melkeinpä mustia. Malto on valkoista, kuoren alta punaista. Maku mausteinen, miedon kirpeä ja makea. Omenat kypsyvät syyskuussa ja säilyvät noin kuukauden. Hyvin tykätty ja erityinen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
Suomalainen lajike (Huvitus x Melba) vuodelta 1981. Hedelmä on pienehkö, litteänpyöreä ja kauniisti punaviiruinen. Maultaan aromaattinen ja miellyttävän viinihappoinen ja makea. Lasten suosikki. Puu on melko pienikokoinen, mutta tulee nuorena satoikään. Jonkun verran altis omenaruvelle. Aikainen ja kestävä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Sen sommarsort/tidig höstsort funnen i Kyyjärvi. Små, men alldeles ljuvliga frukter som har en utpräglad, angenäm, söt päronsmak. Fruktköttet är saftigt sött med en aning vinsyrlighet. En av de godare sorterna och barnens favorit. Rikbärande och härdigt träd som blir stort med tiden. Frukten bör plockas efterhand den mognar för att inte falla ned. Ett delikatessäplle att ha många av i fickan och äta som karameller... (Identiskt med Långsjöns päronäpple och Korobovka?) Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
Pieni, halkaisijaltaan noin 4 cm oleva , kaunis punainen omena, josta varsinkin lapset pitävät. Maku viinihappoinen ja miellyttävä. Hedelmät kypsyvät aikaisin, usein jo elokuun alussa. Melko hyvät herkkuomenat sopivat hyvin tuorekäyttöön, mutta myös soseeksi ja mehuksi. Runsaasti kauniilla valkoisilla kukilla täyttyvä puu on suosittu sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike -
Loboa muistuttava uusi ruotsalainen lajike vuodelta 1994. Intensiivisen tummanpunainen hedelmä on keskikokoinen-suuri ja mehukas. Maultaan erittäin aromaattinen. Hedelmä on parhaimmillaan ennen varastointia. Kotipuutarhaan sopiva pieni puu, jollla vahva kasvutapa ja hyvät oksakulmat. Antaa jo nuorena satoa. Ihanan kauniit hedelmät! Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Valkoisin kukin kukkiva koristeomena/omenapuu, joka on peräisin Virosta. Erittäin kaunis, runsaasti kukkiva kesälajike, joka on sekä hyödyllinen että ilo silmälle. Pienet hedelmät ovat väriltään tummankeltaisia, auringon puolelta hieman ruusunpunertavia. Maultaan miellyttävän makea, hieman viinihappoinen. Omenat sopivat naposteluun, mutta ovat erittäin käyttökelpoisia myös säilöntään ja korkealaatuiseen soseeseen. Puun kasvutapa on säännöllinen, kauniit keltapunaiset hedelmät pysyvät puussa läpi talven. Voidaan suositella lämpimästi! Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
(Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
Suomi 
Svenska