-
Kirsikkaluumu, joka polveutuu alkujaan Valko-Venäjältä. Hedelmä maistuu miedon makealta. Kuori on ohut, joten hedelmä ei kestä kolhuja. Sopii tuorekäyttöön. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Voimakaskasvuinen puu, josta tulee lisäksi suuri ja leveä. Lajike ei ole itsepölytteinen, mutta on hyvä pölyttäjä muille kirsikkaluumuille. Hyvä istuttaa esim. Inesen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu -
PIISKATAIMI Makea, aromikas, paksukuorinen ja keskisuuri hedelmä. Kypsyy jo elokuussa, voidaan varastoida muutaman viikon. Itsepölyttyvä lajike, joka sopii hyvin pölyttäjäksi muille luumuille. Sopii sekä syöntihedelmäksi että soseeksi. Monien mukaan hyvä vaihtoehto tunnetulle Sinikka-lajikkeelle. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
PIISKATAIMI Kirsikkaluumu. Venäläinen risteytys. Kaunis, suuri hedelmä, joka kypsyy aikaisin, jo elokuun lopussa. Hedelmäliha on keltaista, mehukasta, makeaa ja hyvän makuista. Kivi on pieni ja irtoaa helposti hedelmälihasta. Melko matalakasvuinen puu. Lajike on osittain itsepölytteinen, mutta sadosta tulee parempi, kun lähelle istuttaa toisen kirsikkaluumun. Yksi suosituimpia kirsikkaluumuja. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4/5. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu -
Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
Yli 200 vuotta vanha lajike on kotoisin Vanhasta Vaasasta, Liisanlehdosta. Hedelmä on pieni ja hopeanhohtoisen härmeinen pinta. Maku on makea, aromaattinen ja miellyttävä, vain aavistus kirpeyttä. Nuorena taimena pystykasvuinen, myöhemmin oksat kaartuvat. Lajike on täysin itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon -
Venäläis-karjalainen lajike, jolla keskikokoiset, sinivioletit luumut. Hedelmät ovat makeita, maukkaita ja mehukkaita. Hedelmät ovat hiukan isompia, kuin monilla muilla Suomessa myynnissä olevilla lajikkeilla. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu -
PIISKATAIMI Virolainen lajike. Suuri, soikea luumu. Kuuluu varhain kypsyvien lajikkeiden joukkoon. Kivi irtoaa täydellisesti hedelmälihasta, joka on makeanhappoista ja voimakkaan, mutta miellyttävän makuista. Kapea, melko pieni puu. Antaa hyvän sadon jo nuorena. Lajike ei ole itsepölytteinen. Koemaistajien mielestä yksi parhaimmista luumuista. Vyöhyke: FI 1-2 (3).SE 1-3 (4). Tyyppi: Luumu -
PIISKATAIMI Mycket vinterhärdig lokalsort från Jeppo i Norra svenska Österbotten. Frukten är söt, blålila och mognar tidigt. Tidig blomning. Kanske den härdigaste av alla krikon? Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon -
PIISKATAIMI Vähäkyrön kunnasta löytynyt paikallislajike. Melko pieni luumu on herkullisen hapanimelänmakuinen. Kivi irtoaa helposti hedelmälihasta. Itsepölytteinen. Arvokas paikallislajike, jossa on maukkaat hedelmät. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort -
Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä on 120–130 g, pinta sileä ja vahainen. Malto kellertävää, mehukasta ja pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista ja miellyttävää. Hedelmät säilyvät n. 2–3 kuukautta. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Zon: FI 1-4. SE 1-5(6) -
Kaunis, varsin talvenkestävä, terve kesäpäärynä Moskovan yliopistosta. Hedelmä on keskisuuri/suuri, 100-130g, pohjaväri on keltainen, pintavärissä kirkkaanpunaista. Malto on vaaleaa, kiinteää, sileää ja erittäin mehukasta. Maku on tykätty, makeanhapan ja aromikas. Terve lajike, jonka sato kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Voidaan varastoida joitain viikkoja. Runsassatoinen, antaa ensimmäisen satonsa varhain.Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Lupaava uusi lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Ehdottomasti yksi kiinnostavimmista tulokkaista Venäjältä. Sato kypsyy elokuun lopulla. Runsassatoinen, terve lajike, jonka hedelmät ovat kauniin keltaisia, auringon puolelle muodostuu vaaleanpunainen pintaväri. Hedelmän paino n. 100g. Malto mehukas ja sileä. Maku maukas ja makeanhapan. Voidaan varastoida n. 3 viikkoa. Terve, soveltuu luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Venäläinen lajike, joka muistuttaa hieman Pepiä, mutta on sitä vähän suurempi, n.80 g. Malto on pehmeää, mehukasta, aromaattista ja makeaa, mukana erittäin miellyttävä päärynän aromi. Hedelmiä voidaan varastoida muutamia viikkoja. Mainio tuorehedelmä, mutta sopii myös talouskäyttöön aromikkuutensa ansiosta. Melko voimakaskasvuinen, pyramidinmuotoinen, tiheä puu. Antaa varhain ensimmäisen satonsa. Itsepölyttävä, mutta ristipölytys antaa varmemman sadon. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike -
Koeviljelyksellämme (vyöh. IV) vuodesta 1998 lähtien ollut hyvältä maistuva Virolainen lajike. Ihanan päärynänmakuiset, mehukkaat hedelmät kypsyvät aikaisin. Ruskeanvihreät, lähes keskikokoiset päärynät ovat hyvin mehukkaita. Antaa jo nuorena runsaan sadon. Puu melko pienikasvuinen. On toistaiseksi kestänyt täydellisesti kaikki talvet koeviljelyksellämme. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike -
Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike -
Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike -
Erittäin kiinnostava uutuus Uralilta. Suuret hedelmät, 170-300 g, kypsyvät syyskuun loppupuolella. Hedelmät kauniin keltaisia, auringon puolella punertava pintaväri. Saanut makutestissä 4,6 / 5 pistettä! Malto mehukasta, miellyttävän makeanhapanta. Erittäin talvenkestävä ja ruvelle resistentti lajike. Säilyvyys 5-6 viikkoa. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6). Tyyppi: Syksylajike -
Ihastuttava uusi koivu, jolla on riippuva kasvutapa. Odotetaan jäävän noin puoleen tavallisen koivun koosta. Islantilaisen riippakoivun, kääpiökoivun ja suomalaisen punakoivun risteytys. Mitä muuta voi syntyä, kuin kerrassaan upea, kestävä punainen kääpiökoivu, jolla on riippuvat oksat! Blomqvistin taimistolla on Pohjoismaissa yksinoikeus Heklaan. Ehdoton hankinta kasvikeräilijälle! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 6-10 m -
Hieno, käyttökelpoinen pihlaja. Suuret lehdet luovat trooppisen ilmeen. Aikaisin keväällä avautuvat isot lehtisilmut kehittyvät kauniiksi ja terveeksi lehvästöksi. Puu saa valkoiset, suuret kukintonsa hiukan tavallista pihlajaamme myöhemmin. Marjat ovat suuria, oranssinkeltaisia ja hiukan pitkulaisia. Kirjava syysväritys kehittyy aurinkoisilla paikoilla. Suojataan ensimmäiset vuodet jyrsijöiltä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 7-10 m -
Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
Sötkörsbärssort som härstammar från Astrid Lindgrens Vimmerby, Lönneberga i Småland. God, sötaktig smak med endast lite syrlighet. Kraftigväxande sort som ger relativt snabbt skörd. Bör samplanteras med annan bigarrå för att ge skörd. Grundstam: GiSelA 5 Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4. Tyyppi: Kirsikka / Makeakirsikka -
Leningradskaja Tsornaja. Voimakaskasvuinen ja suuri puu, joka antaa runsaan sadon istutettuna toisen makeakirsikka lajikkeen läheisyyteen. Hedelmä on melko pieni ja kypsyy heinäkuun lopulla, jolloin se on melkein musta. Hedelmä on hyvä sekä tuore- että talousmarjana. Yksi talvenkestävimmistä makeakirsikoista. Istutetaan toisen makeakirsikan kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kirsikka / Makeakirsikka -
Voitonlaukka on monivuotinen yrtti / perenna. Taimessa on yksi tai useampi sipuli. Lehtiruoti on 30-70 cm pitkä ja lehti 3-6 cm leveä.Kukat kaartuvat hieman alas ennen aukeamistaan. Kukka on pyöreä ja vihertävän valkoinen. Voitonlaukkaa käytetään nykyään lähinnä koristekasvina. Aiemmin sitä on käytetty myös hyötykasvina. Koko kasvi on syötävä, mutta lehti on keittiössä käyttökelpoisin. Lehdessä on vahva, mutta miellyttävä sipulin maku, ja sitä voi käyttää esim. salaatteihin, pestoon, keittoihin tai hapattaa. Pohjoisempana sitä voidaan käyttää karhunlaukan tilalta ruoanlaitossa ( ei ole yhtä voimakasta valkosipulin makua. Todellinen harvinaisuus! Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Korkeus: 0,4 - 0,6 m
-
Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
Mehukas, keltainen luumu Kiinasta Jilin provinssista. Luumut ovat mehukkaita ja suuria, 30-50 g (jopa 60g). Maku on aromaattisen makea, hapokkuutta sopivasti. Varsinainen herkku. Terve puu, jolla hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Kauniit lehdet ja syysväri, kypsyy aikaisin. Ristipölytystä suositellaan toisen P. salicinan kanssa. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
Saftigt, gulrött plommon från Kina. Tidigt och rikbärande. Jättestort plommon som ofta blir över 60 gr! Frisk sort med fina höstfärger på bladen. Avmognar tidigt under hösten. Behöver pollineras av en annan P. salicina. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
Kinesiskt plommon med stora vackert gulröda frukter, 60 - 70 g. Frukten mognar medeltidigt till sent för att vara plommon. Kallas i Kina för Persikoplommon. Delvist självfertil, men korspollinering med annan P. salicina rekommenderas. Tät kompakt krona med vackert friska blad. Avmognar tidigt. Den mest omtyckta på plantskolan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Kyspyy aikaisin syksyllä. Ristipölytystä toisen P. salicinan kanssa suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
Sibirisk sort med stora, smakliga bär och relativt tidigt mognande. Smaken är sötsyrlig och aromatisk som ett björnbär skall vara, en av de bästa enligt många. Lång skördeperiod. Odlas på solig, skyddad plats uppefter en vägg el.dyl för att kunna stöda upp de taggiga rankorna och skörden bli rikligare och mognar tidigare. Rikbärande och härdig sort som klarat sig lika bra som den ursprungliga sibiriska sorten hos oss. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 2 - 3 m -
Ny sort från Kanada som är speciellt bra för självplock och ett riktigt härligt dessertbär. Sorten är medeltidig och bären är långa och stora, samt nästan helt utan syrlighet. Sockerhalten är ca 14%. Därför kan det kännas som om den är sötaste sorten trots att det finns sorter med högre sockerhalt. Bären är fasta och köttiga och faller inte av busken i förtid. Rikbärande sort som kan ge upptill 10 liter per buske. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Höjd och bredd: 1,4-1,7 m -
Yksi suosituimmista lajikkeista, eikä vain maukkautensa takia. Sato kypsyy melko lyhyellä aikavälillä. Marjojen koko on ehdottomasti suurimmasta päästä, samoin sato, joka on vuosittain erittäin runsas. Marjat ovat sinimustia, hyvänmakuisia, happamanimeliä ja yhtälailla hyödynnettäviä kuin mustikatkin. Sopivat erinomaisesti hyytelöksi, kastikkeeksi, mehuksi ja hilloksi. Pensaasta voi tulla lähes kolmemetrinen ja tämän takia sitä on leikattava mukavan keruukorkeuden säilyttämiseksi. Muodoltaan pensas on pyöreähkö. Martin ei kasvata erityisemmin juurivesoja. Pensasta on kutsuttu myös nimillä Mustikkapuu ja Kanadan `viinimarja´. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Korkeus: 3 - 4 m -
Ehkä yksi kestävimmistä piikittömistä lajikkeista?Nopea- ja voimakaskasvuinen, piikitön köynnöskasvi, joka antaa runsaasti suuria, mustia, makeita marjoja syys-lokakuussa. Aurinkoinen paikka ja läpäisevä, mielellään hiekkapitoinen kosteuttapidättävä maa suositeltava. Erinomainen mehuihin, hilloihin, leivonnaisiin jne. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-3/4. Korkeus: 2 - 3 m -
Vanha lajike, joka on kotoisin silloisesta Neuvostoliitosta.Pensaasta tulee n. 1,5 - 2m korkea ja yhtä leveä. Valkoiset kukat alkukesästä. Kesällä kiiltävät, tummanvihreät lehdet saavat aikanaan upean, punaisen syysvärin. Marjat ovat suuria, halkaisijaltaan 8-10mm. Viking soveltuu sekä hyöty- että koristepensaaksi. Pensaasta saa runsaasti mustia, vitamiinipitoisia marjoja, jotka sisältävät C-, A-, E-, B- ja P-vitamiinia. Erittäin talvenkestävä ja helppohoitoinen. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 1,5-2 m -
Matalakasvuinen, piikitön karhunvadelma. Voidaan viljellä tuettuna pensaana roikkuvine oksineen tai säleikössä. Kukkii runsaasti valkoisin kukin. Sekä viime vuoden versot että kevään uudet versot kukkivat. Marjat ovat suuria (3,5-5g), mustia ja erittäin makeita. Vaatii lämpimän, suojaisen paikan, jotta mahdollisimman suuri osa sadosta ehtii kypsyä ylemmillä vyöhykkeillä. Muodostaa juuriversoja, mutta kasvaa melko hitaasti, jos verrataan villiin karhunvadelmaan. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Korkeus: 2 - 3 m -
Hedelmiätuottava emitaimi (tyttö), eksoottinen köynnöskasvi, joka tulisi istuttaa yhdessä hedetaimen (poika), esim. Tage, kanssa, sadon saamiseksi. Yksi poikataimi pölyttää useita tyttötaimia. Muodostaa maukkaita kiiviä muistuttavia hedelmiä loppukesästä -lokakuussa. hedelmistä tulee 3-4 cm pitkiä ja erittäin hyvän makuisia. Tuoksuvat kukat touko-/kesäkuussa. Kasvaa voimakkaasti jo yhdessä kesässä, asetuttuaan jopa useita metrejä kauden aikana. Hauska liaanimainen köynnöskasvi, joka voi koristaa suuria säleikköjä tai pergoloita. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Korkeus: 4 - 5 m -
Odotettu risteytys, joka on kehitetty pohjoisiin oloihimme. Risteytyksessä villi lajike Torniosta/ Haaparannasta sekä venäläinen suurimarjainen lajike. Emotaimi, jolla vakaa, ylöspäinsuuntautuva kasvutapa. Lähes piikitön. Marjat ovat suurempia (30-40%) ja niillä on korkeampi sokeripitoisuus (35%) kuin kaikilla muilla tuntemilamme lajikkeilla. Sadon saamiseksi tulee istuttaa yhdessä pölyttäjälajikkeen kanssa aurinkoiselle paikalle, jossa ei ole kilpailua muiden kasvien kanssa. Istuta kotipuutarhassa 1-4 emotainta / pölyttäjä. FI zon 1-6/7. SE zon 1-7 -
Pitkulaisia, suippoja marjoja. Pensas melko pieni, kauniin mallinen. Juganan makeus on kaikista lajikkeista suurin, sokeripitoisuus jopa 21%. Koska kuitenkin myös happamuus on melko korkea, ei korkeaa sokeripitoisuutta välttämättä huomaa. Sato on 6-13 litraa / pensas. Marjan koko 28-35mm. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Höjd och bredd: 1,5-1,7 m -
Pölyttäjä/hedetaimi (ei anna satoa). Odotettu risteytys, joka on kehitetty pohjoisiin oloihimme. Istutetaan yhdessä emotaimen, esim. Evan, kanssa aurinkoiselle paikalle, jossa ei ole kilpailua muiden kasvien kanssa. Tuulipölyteinen. Istuta kotipuutarhassa 1-4 emotainta / pölyttäjä. FI zon 1-6/7. SE zon 1-7 -
Ehkä tunnetuin saskatoon-lajike, koska se on ollut saatavilla pisimpään. Kestävä kanadalainen lajike, jolla makeat, miedot keskisuuret marjat. Runsas valkoinen kukinta ja hieno, kompakti kasvutapa tekevät siitä kotipuutarhoissa käyttökelpoisen. Marjat sopivat mainiosti mm. hyytelöihin, soseisiin, mehuihin ja hilloihin. Lajike tuottaa runsaasti juuriversoja. Pensasta kutsutaan myös mustikkapuuksi ja se on Kanadan "viinimarja". Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Korkeus: 2 - 3 m -
Sale!
Vitt mullbär är kanske mest känd som en av världens äldsta kultuväxter och som värd för silkesmaskar. Men har även bär som är lite björnbärs liknande i form och varierar i färg från vitt, rosa, rött till nästan svarta som mogna. Smaken är sötare än den svarta motsvarigheten och härdigheten bättre än hos Morus nigra. Bären kan ätas färska, saftas och syltas samt torkas som "superfood". Bladen kan man brygga te av, detta är mycket populärt i Asien. Växtformen är buskig eller nästan trädlik som äldre med en tät krona. Tål hård beskärning och kan odlas på spalje. Kräver en varm, full solig, vindskyddad och väldränerad plats med djupt matjordslager för att trivas. Passar bra i skogsträdgårdar på ljus plats. Vyöhyke: FI 1-2?. SE 1-2(3). Korkeus: 5-10 m
-
Mulperi, joka tuottaa sadon nuorella iällä ja on itsepölyttyvä. Marjat kypsyvät melko pitkän ajan kuluessa loppukesästä. Marjat ovat hiukan karhunvadelmaa muistuttavia, mustia, makeita ja niissä on hieno aromi. Kasvutapa ensin pensasmainen, mutta muuttuu ajan saatossa enemmän puumaiseksi. Sietää voimakasta leikkuuta, voidaan kasvattaa säleikössä. Vaatii lämpimän, aurinkoisen ja suojaisen paikan sekä läpäisevän maan viihtyäkseen. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Korkeus: 3-6 m
-
Kotimainen lajike. Makeat ja aromikkaat marjat. Marjat ovat melko paksukuorisia, mikä tekee niistä helposti poimittavia. Pystykasvuinen ja aikainen. Hyvä lajike sekä tuorekäyttöön että säilöntään. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5(6). Korkeus: 1,5 m -
Ylivoimaisesti suosituin ja eniten viljelty lajike Suomessa. Lähtöisin Minnesotan yliopistosta, 1983. Lajike on keskiaikainen, 70 - 90 cm korkea ja hieman tätä leveämpi. Marjat ovat kauniin tummansinisiä ja himmeäpintaisia. Ne maistuvat miellyttävän makeilta ja sopivan happamilta, ja ovat täynnä vitamiineja ja flavonoideja. Runsassatoinen lajike voi tuottaa 3-6 litraa täysikasvuista pensasta kohden. Erinomaisia suoraan pensaasta syötynä, mutta sopivat myös leivonnaisiin ja hilloksi. Lajike on lähes itsepölyttävä, mutta ristipölytyksellä toisen lajikkeen kanssa (esim. North Country, North Sky.) saadaan parempi sato. Maaperän on oltava kuohkea, lämmin ja hapan (pH 4,5 - 5,2). Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 0,8 m -
Sale!
Kaunis siemenetön rypäle, joka kypsyy aikaisin. Sitä voi kasvattaa ulkona Suomessa vyöhykkeellä 1, Ruotsissa vyöhykkeellä 1-2(3) suojaisella eteläseinustalla. Ylemmillä vyöhykkeillä kasvihuone sopii. Lajike tuottaa suuria, punavioletteja rypäleitä suurissa herkullisissa tertuiossa. Soveltuu tuoreena syötäväksi herkkurypäleeksi ja viininvalömistukseen. Viihtyy maassa, jonka pH on matala. Itsepölyttyvä. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-2(3). Korkeus: 4 - 6 m -
Sale!
Erittäin hyvä ja pidetty vihreänkeltainen, täysin siemenetön viinirypäle. Se voi kuitenkin muodostaa yksittäisiä siemeniä viileämmässä ilmastossa. Kasvatetaan ulkona suojaisessa paikassa tai kasvihuoneessa/ulkohuoneessa. Erityisen hyvä jopa kylmiin kasvihuoneisiin, jolloin se kypsyy jo syyskuussa. Yleensä varsin runsasatoinen. Viihtyy maassa, jossa on korkea pH. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3/4. Korkeus: 4 - 6 m -
Piikitön lajike. Karhunvadelman ja puutarhavadelman risteytys, löytynyt Skotlannista. Marjat 4-5 cm pitkiä, satokypsinä purppuranpunaisia ja silloin parhaimmillaan. Kypsät marjat ovat pehmeitä, makeita ja upean aromikkaita. Kasvia viljellään kuten karhunvadelmaa, esim. säleikössä. Paikan tulisi olla aurinkoinen, lämmin ja suojaisa. 1-2 vyöhykkeitä kylmemmillä alueilla tulisi käyttää talvisuojausta. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Korkeus: 2 - 3 m -
Suomalainen runsassatoinen lajike 1900-luvun alusta, jonka kasvutapa on ulospäin leviävä, oksat tiheät ja rennot. Marjat ovat suuria, ohutkuorisia, vaalean vihreänkeltaisia, makeita ja ne kypsyvät noin viikkoa aikaisemmin kuin Lepaan punainen. Karviaista kutsutaan jopa 'Pohjolan viinirypäleeksi'. Yksi asiakkaidemme suosikeista. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 1-1,5 m -
Vihreä mustaherukka, joka on risteytetty tunnetun Vertti (viherherukka) lajikkeen kanssa. Herukalla on mieto makeanhapan maku ja korkea C-vitamiinipitoisuus (lähes yhtä korkea, kuin tyrnillä).Pysty kasvutapa. Terve ja pidetty lajike. Lasten suosikki, ja hyvä valinta heille, jotka eivät pidä tavallisten viinimarjojen hapokkuudesta. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5. Korkeus: 1,5 m
Suomi 
Svenska