-
Hyvin kestävä suomalainen lajike 1830-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä, mehukas ja hyvin makea. Kuori on ohut, kiiltävä ja hiukan vahamainen. Joskus omenasta voi tulla mehukkaan läpinäkyvä. Malto on pehmeä, sileää, mehukasta ja makeaa, mukana häivähdys melonin aromia. Ei viinihappoisuutta, mutta korkea C-vitamiinipitoisuus. Kypsyy syyskuun alussa, ja voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Voimakaskasvuinen, mutta silti suhteellisen pieni puu. Hyvät oksakulmat. Viihtyy suhteellisen hyvin savimaassa. Usein kuluu 5-7 vuotta ennen ensimmäistä satoa. Erinomainen pölyttäjä. Talvenkesto hyvä! Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
(Rescue x Melba). Vackra avlånga sommarfrukter med rödgul färg som blir helt röda som mogna. Sötsyrlig, och omtyckt aromrik smak. Rikbärande och blir mycket tidigt skördemogen. Mycket härdig sort, odlas även i Salla-Sotkamo, Lappland. Sorten blir mycket tidigt skördemogen. En favorit på plantskolan! Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike -
Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike -
Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus), 1999. Trädet blir ganska litet med glest grenverk. Frukten är knappt medelstor, mörk purpurröd, emellanåt nästan svart! Fruktköttet är vitt med riklig röd färg under skalet. Äpplets saft är röd. Smaken är kryddig, svagt syrlig och söt. Mognar i slutet av september och håller sig ca en månad. Mycket omtyckt sort på plantskolan och speciell! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
Suomalainen lajike (Huvitus x Melba) vuodelta 1981. Hedelmä on pienehkö, litteänpyöreä ja kauniisti punaviiruinen. Maultaan aromaattinen ja miellyttävän viinihappoinen ja makea. Lasten suosikki. Puu on melko pienikokoinen, mutta tulee nuorena satoikään. Jonkun verran altis omenaruvelle. Aikainen ja kestävä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Sen sommarsort/tidig höstsort funnen i Kyyjärvi. Små, men alldeles ljuvliga frukter som har en utpräglad, angenäm, söt päronsmak. Fruktköttet är saftigt sött med en aning vinsyrlighet. En av de godare sorterna och barnens favorit. Rikbärande och härdigt träd som blir stort med tiden. Frukten bör plockas efterhand den mognar för att inte falla ned. Ett delikatessäplle att ha många av i fickan och äta som karameller... (Identiskt med Långsjöns päronäpple och Korobovka?) Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
Pieni, halkaisijaltaan noin 4 cm oleva , kaunis punainen omena, josta varsinkin lapset pitävät. Maku viinihappoinen ja miellyttävä. Hedelmät kypsyvät aikaisin, usein jo elokuun alussa. Melko hyvät herkkuomenat sopivat hyvin tuorekäyttöön, mutta myös soseeksi ja mehuksi. Runsaasti kauniilla valkoisilla kukilla täyttyvä puu on suosittu sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike -
Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike -
Loboa muistuttava uusi ruotsalainen lajike vuodelta 1994. Intensiivisen tummanpunainen hedelmä on keskikokoinen-suuri ja mehukas. Maultaan erittäin aromaattinen. Hedelmä on parhaimmillaan ennen varastointia. Kotipuutarhaan sopiva pieni puu, jollla vahva kasvutapa ja hyvät oksakulmat. Antaa jo nuorena satoa. Ihanan kauniit hedelmät! Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Ruotsalainen lajike vuodelta 1945 (Melba x Stenbock). Hedelmä on kookas, keltavihreä ja hieman punertava auringon puolelta. Malto on valkoista, kohtalaisen mehukasta, miedosti viinihappoista ja raikkaan makuista. Terve lajike, joka on taudeille vastustuskykyinen. Mainio syöntiomena, mutta sopii myös vaikkapa soseen valmistukseen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
(Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Vanha ukrainalainen lajike, joka tuli Suomeen 1850-luvulla Venäjältä. Erittäin runsassatoinen taloushedelmä. Suuret, pyöreähköt, kellanvihreät hedelmät kypsyvät marraskuussa. Maku on kirpeän hapan, mukana aavistus mausteisuutta. Happamuus vähenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Hidaskasvuinen, vakaa puu, joka jaksaa kantaa runsaan satonsa hyvin.. Sato voi nousta jopa 150 kg / puu. Varsin terve lajike, joka on jo kauan ollut suosittu mehu- ja soseomena. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
Kanadalainen, runsaasti kukkiva lajike, jonka lehdet roosanpunaiset. Todennäköisesti kestävin punalehtisistä koristeomenapuista. Puu on nopeakasvuinen ja kauniin muotoinen. Lehdet ovat lievästi punavihreät, uudet lehdet ovat punertavammat. Hedelmät ovat kauniit, tumman karmiininpunaiset, pienet (3cm) ja lähinnä koristeelliset. Hedelmiä voi kuitenkin hyödyntää soseisiin ja mehuihin tuomaan punaista sävyä ja hapokkuutta.Voidaan lämpimästi suositella! Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
Alkuperä on tuntematon. Neiti Mannerheimin, Villnäsin tilan omistaja 1800-luvulla, mukaan tämä lajike löytyi tilalta jo 1810-luvun alusta. Hyvin erikoinen hedelmä, josta tulee niin mehukkaan läpikuultava, että sitä voi syödä lusikalla. Lyhyt säilymisaika. Maku makea, mukana aavistus hapokkuutta. Kutsutaan Vaasassa Persikka-omenaksi. Puulla on kompakti kasvutapa, ja se tulee varhain satoikään. Kaipaa kosteuttapidättävän maan, jotta antaa laadukasta satoa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
(Bélyj nalif, Alabasterpipping). Lajike kotoisin Venäjältä. Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Hyvä tuorehedelmä, mutta soveltuu myös talousomenaksi. Hyvä vaihtoehto pohjoisille paikoille, missä Valkea kuulas ei menesty. Identtinen Nalifnojen kanssa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
Venäläinen talvilajike, jolla suuret, 150-200g, keltapunaiset, kauniit hedelmä, joissa viiruja ja läikkiä. Malto vihertävä, mehukas ja maukas. Rupiresistentti. Melko runsassatoinen. Mainio pöytäomena, jonka hedelmät säilyvät hyvällä varastoinnilla syötävinä syys-helmikuun. Voimakaskasvuinen, korkea puu, jolla harva latvusto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike -
Tunnetun Sävstaholm lajikkeen punainen mutaatio Ruotsista vuodelta 1908. Hedelmä on kirkkaanpunainen ja hieman pitkänomainen. Erittäin hyvät, mehukkaat ja makeanhapokkaat hedelmät, jotka toki ylikypsinä muuttuvat jauhoisiksi, kuten useimmat muutkin kesälajikkeet. Hedelma saa viileämmässä ilmastossa erinomaisen maun. Yksi pidetyimmistä pöytä- ja herkkuomenoista kesälajikkeiden joukossa. Nopeakasvuinen, melko pieni puu, joka varhaisessa vaiheessa antaa runsaan sadon. Hyvä ja terve pölyttäjälajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
Vanha venäläinen lajike 1800-luvun alkupuolelta. Erityisen pidetty mehujen, soseiden, hillojen ja viinin valmistuksessa. Hedelmä on punavihreä, juuri ja juuri keskikokoinen, litistetyn munan muotoinen, mutta usein yksi sivu on muita korkeampi. Hedelmäliha mehukasta, maku raikas, viinihappoisen makea.Tuoksu mausteinen ja miellyttävä. Suuri puu, jonka oksat harvoin katkeilevat. Antaa runsaan sadon, jota voi varastoida joulukuulle. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
Erinomainen talvihedelmä, jolla on Åkerö omenien mainiot varastointiominaisuudet. Se voi mielellään jälkikypsyä pitkään talvella. Hedelmä on keskisuuri, pitkänomainen ja punertava. Malto on kiinteä ja maukas, makea, hapan ja aromikas. Tällä Åkerö lajikkeella on punaisempi kuori, sitä pidetään terveempänä ja se antaa sadon aikaisemmin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike -
Muistuttaa hiukan tavallista Antonovkaa, mutta pinnassa paikoin punaista väritystä. Hedelmä on selvästi suurempi, kuin tavallisella Antonovkalla ja maku on merkittävästi makeampi. Hyvä pöytä- ja taloushedelmä. Antaa varhain runsaan sadon. Omena painaa usein yli 400g. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
PIISKATAIMI Vanha ukrainalainen lajike, joka rekisteröitiin 1889, muistuttaa Antonovkaa. Keskisuuret-suuret, keltaiset hedelmät, joissa joskus auringon puolella kevyttä punertavaa viirua. Kypsyy marraskuussa. Maku raikaan hapokas. Hapokkuus kevenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Terve, kestävä ja vakaa puu. Soveltuu hyvin mehu- ja soseomenaksi. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike -
Sale!
Ehkä käytetyin koristepensas, erityisesti pohjoisempana. Sopii sekä yksittäiskasviksi, ryhmiin että aita- /suojaistutuksiin. Koristeellinen läpi koko kauden kiiltävine tummanvihreine lehtineen, valkoisine kukkineen ja vielä syötävine marjoineen (erinomaisia mehuihin, hilloihin ym.) Syksyllä saa pensas upean oranssinpunaisen syysvärin. Helppohoitoinen ja kestävä, voidaan leikata säännöllisesti. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 1,5-2,5 m -
Sale!
Suomalainen laaja marjakirja. * Leif Blomqvist, puutarhuri ja pomologi julkaisee kolmannen hyötykasveihin liittyvän kirjansa Puutarhan hedelmäpuut. Hänen aikaisemmat kirjansa, Puutarhan marjat ja Pohjoisen marjat, olivat myyntimenestyksiä sekä Suomessa että Ruotsissa. -
Yksi maailman suosituimmista pioneista, josta useimmat ovat kuulleet puhuttavan, ja jota paljon käytetään leikkokukkana. Kasvi muodostaa runsaasti vaaleanpunaisia kukkia, reunoilla saattaa esiintyä hiukan tummempia vivahteita. Kukan väri haalistuu kauniisti vanhetessaan.Kukka on todella suuri ja raskas, jonka vuoksi varsia on tuettava vähän ylemmäs. Muodostaa sivunuppuja. -
Nimi antaa ymmärtää, että tämä olisi punainen versio tunnetusta `Sarah Bernhard´ -kaunottaresta. Kyse on kuitenkin siitä, että erittäin runsaskukkainen kiinalainen pioni on saanut myyvän nimen. Sillä on kaunis väri, jota voi kutsua punaiseksi, mutta on sävyltään enemmän tummanpunainen tai pinkki. Kasvilla on vahvat varret, se on helppohoitoinen ja kukkii hienosti vuodesta toiseen. -
Vielä 170 vuoden jälkeenkin on tämä pioni yksi maailman suosituimmista! Se selittyy täydellisen valkoisilla kukilla, joiden pohjasta voi erottaa hiukan keltaisen ja vihreän sävyjä. Lehvästö on kaunis, mutta kukat kaipaavat toki tukea tullakseen täydellisesti esiin. Kukissa on upea tuoksu, ja lajike soveltuu mainiosti leikkokukaksi, sitä käytetäänkin usein morsiuskimpuissa. -
Leif Blomqvists och Ulrika Thalins nya bok * Herbert hallonmask * utkom Mars 2025. På ett lättfattligt och humoristiskt sätt öppnar Herbert hallonmask barnens ögon och sinnen för trädgårdens magiska värld. Lämplig för barn i de yngre åldrarna, för högläsning eller en bok att läsa från självständigt.
