• Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Plommon
  • Suuri, pyöreä luumu. Hedelmäliha on keltaista, makeaa ja erittäin mehukasta. Kypsyy aikaisin. Suuri, nopeakasvuinen puu. Suosittu herkullinen syöntihedelmä. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Plommon
  • Pilariomena. Kapea, pilarinmallinen puu, joka tulee noin 100 cm leveäksi ja 3+ m korkeaksi. Hedelmä on keskisuuri, keltapunainen ja makeanhapan.Ei yleensä kaipaa oksiston harvennusta. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Syyslajike
  • Punainen kesäomena. Kiinasta tuleva aikainen syyslajike. Kauniit, keskikokoiset ja korkealaatuiset omenat, jotka ovat makeita ja miedosti hapokkaita. Kasvutavaltaan puu on vahva ja avoin. Terve lajike, joka tulee varhain satoikään. Sopii myös luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5 Tyyppi: Kesälajike
  • Suomalainen lajike, Huvitus x Lobo. Kaunis, hyvin iso, aikainen talvilajike. Malto on punertavaa. Omena on makean viinihappoinen, hienostuneen ja miellyttävän makuinen. Hyvä pöytähedelmä, mutta sopii hyvin myös talouskäyttöön. Kypsyy lokakuussa ja voidaan varastoida joulukuulle asti. Kaunis puu, jolla on hyvät ja lujat oksakulmat. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Talvilajike
  • Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Pohjoisemmilla alueilla hyvä vaihtoehto Valkeakuulas lajikkeelle. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6 Tyyppi: Kesälajike
  • Valkokukkainen, riippuvaoksainen. Oksat roikkuvat sateenvarjon muotoisena. Runkokorkeus on itse päätettävissä sen mukaan, miten puu tuetaan. Yksi kauneimmista riippuoksaisista koristepuista.Runsaasti valkoisia kukkia. 4 cm kokoiset hedelmät sopivat hyvin soseeksi ja mehuksi. Talvenkestävä ja käyttökelpoinen pieni puu. Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7 Tyyppi: Höst/Prydnadsapel
  • Ruotsalainen lajike 1850 -luvulta, jonka alkuperä mahdollisesti Venäjältä.Hedelmät suuret, kellanvihreät, punahohtoiset. Hyvin miellyttävän makuinen ja mehukas herkkuomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5) Tyyppi: Kesälajike
  • Erikoinen omena, jolla on mieto ja makea hunajan aromi. Malto on murea ja mehukas. Todella kaunis päärynänmuotoinen omena. Terve lajike, jolla on hyvä vastustuskyky pihlajanmarjakoille ja ruvelle. Kestävä herkku- ja talousomena (mehu maistuu yhtä ihanalta kuin nektari). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syyslajike
  • Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort
  • Ruotsalainen siemenkylvetty omenalajike 1900-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, että vastakihlautunut pari jakoi omenan ja kylvi siemenet, joista tämä lajike periytyy. Hedelmä on suuri, litteänpyöreä ja kellanvalkoinen, jossa roosanpunaista pintaväriä. Hedelmäliha vihreänvalkoista, mehukasta ja miedon aromaattista, vain aavistus happamuutta. Hedelmät käytetään vastapoimittuina. Sato kypsyy elokuun lopulla. Antaa runsaat sadot jo nuorena. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • Syringin taimistossa Gerbyssä, Vaasassa, 1930-luvulla jalostettu mehukas ja makea lajike.Pohjaväriltään oranssinkeltainen suurikokoinen omena, jolla on lämpimänpunainen peiteväri. Vastustuskykyinen hedelmäruvelle, eikä siihen tule helposti pihlajanmarjakoitakaan. Herkkuomena. Talvenkestävämpi, kuin muut Astrakaanilajikkkeet. Ihanasti tuoksuva ja erittäin harvinainen! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
  • 1850-luvulla Rantakylän kartanosta löydetty kestävä ja terve lajike. Hedelmä on pieni tai keskikokoinen, litteänpyöreä, kellanruskea ja kaunis. Maultaan miellyttävän makeahko. Miellyttävä tuoksu. Yksi parhaimmista tuoreomenoista, mutta sopii myös hyvin mehuksi, viiniksi ja likööriksi. Todellakin viljelemisen arvoinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
  • Venäläinen jalostus vuodelta 1907. Valkoinen Nalif x Kitajka. Tämä omalaatuinen hedelmä on tummankeltainen/ oranssi, pieni ja kypsänä mehukkaan kuultava. Maultaan se on makea, marmelaadikarkkia muistuttava ja kypsyy aikaisin elokuussa. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike
  • Kotimainen lajike Piikkiöstä 1960-luvulta. Lobo x Huvitus. Hedelmä on suuri, pyöreän kartiomainen, lähes kokonaan punainen. Malto on vaaleaa ja hieman punertavaa, erittäin mehukasta ja kiinteää. Maku on miellyttävän hapokas ja hieman mausteinen. Kuori on kiiltävä ja vahamainen. Hyvä pöytähedelmä. Voimakaskasvuinen. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • Venäläinen hedelmäruvelle resistentti lajike, jolla Vf-geenit. Rekisteröity v. 2022. Hedelmä pitkänomainen ja tasakokoisia, usein n. 130g. Kypsien hedelmien pohjaväri on kullankeltainen, pintaväri vadelmanpunainen, myös runsaasti viiruja ja pisteitä esiintyy. Hedelmäliha on kiinteää ja mehukasta, kypsässä hedelmässä miellyttävän makeanhapanta. Kuori kiiltävä ja öljyinen. Puu antaa jo aika nuorena melko runsaan sadon. Hedelmää voidaan varastoida helmikuulle, ja maistuu parhaalle, kun on varatoitu yli joulun. Vyöhyke: FI 1-3.  SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike
  • Suomalainen risteytys. Melba x Huvitus. Suuri omena, joka muistuttaa Melbaa. Omena on sekä mehukas että hyvänmakuinen. Maku on miedon happoinen ja sen aromi muistuttaa Melbaa. Herkkuomena, joka sopii myös talouskäyttöön. Antaa hyvän sadon joka vuosi.Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-3(4).  SE 1-4/5. Tyyppi: Kesälajike
  • Pidetty lajike, jolla suuret omenat n.250g. Maku on hienoarominen, miellyttävästi imelänhapan. Pohjaväri on keltainen, punertava auringon puolella. Melko kiinteä omena, jota voidaan varastoida muutamia viikkoja.Lajike on otettu lisäykseen tarhasta Suistamossa. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • Suomalainen risteytys (Lobo x Antonovka) Piikkiöstä vuodelta 1966. Kohtalaisen iso ja melkein täysin punainen hedelmä. Malto on valkoista ja kiinteää. Miellyttävän hapahko ja aromaattinen maku. Maltillisen kokoinen puu, jolla leveä latvusto. Terve lajike sekä talouskäyttöön, että syöntihedelmäksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
  • Hyvin kestävä suomalainen lajike 1830-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä, mehukas ja hyvin makea. Kuori on ohut, kiiltävä ja hiukan vahamainen. Joskus omenasta voi tulla mehukkaan läpinäkyvä. Malto on pehmeä, sileää, mehukasta ja makeaa, mukana häivähdys melonin aromia. Ei viinihappoisuutta, mutta korkea C-vitamiinipitoisuus. Kypsyy syyskuun alussa, ja voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Voimakaskasvuinen, mutta silti suhteellisen pieni puu. Hyvät oksakulmat. Viihtyy suhteellisen hyvin savimaassa. Usein kuluu 5-7 vuotta ennen ensimmäistä satoa. Erinomainen pölyttäjä. Talvenkesto hyvä! Vyöhyke: FI 1-5(6).  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • (Rescue x Melba). Pitkänomainen, kypsyttyään punakeltainen omena (kuvassa ei vielä kypsä). Maultaan hapahko, mutta aromikas. Erittäin kestävä ja runsassatoinen lajike, joka tulee jo nuorena satoikään. Kestävä lajike, viljellään jopa Sallan ja Sotkamon seudulla. Taimiston suosikki! Vyöhyke: FI 1-6.  SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike
  • Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • Varsin terve, runsassatoinen syyslajike Venäjältä. Hedelmät suuria, 135-170g, kiinteitä, kellertäviä, joissa paikoin punaista viirua pintavärinä. Maku makeanhapokas, mehukas, selvä viiniaromi. Anmtaa sadon varhain, voidaan varastoida noin kuukauden ajan. Puu on keskisuuri, latvusto melko leveä, pyöreähkö. Todella tykätty, laadukas herkkuomena. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
  • Uusi Suomalainen lajike (Lobo x Huvitus). Puu on melko pienikokoinen. Hedelmät ovat keskikokoisia, tumman purppuranpunaisia, melkeinpä mustia. Malto on valkoista, kuoren alta punaista. Maku mausteinen, miedon kirpeä ja makea. Omenat kypsyvät syyskuussa ja säilyvät noin kuukauden. Hyvin tykätty ja erityinen! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • Suomalainen lajike (Huvitus x Melba) vuodelta 1981. Hedelmä on pienehkö, litteänpyöreä ja kauniisti punaviiruinen. Maultaan aromaattinen ja miellyttävän viinihappoinen ja makea. Lasten suosikki. Puu on melko pienikokoinen, mutta tulee nuorena satoikään. Jonkun verran altis omenaruvelle. Aikainen ja kestävä. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • Sen sommarsort/tidig höstsort funnen i Kyyjärvi. Små, men alldeles ljuvliga frukter som har en utpräglad, angenäm, söt päronsmak. Fruktköttet är saftigt sött med en aning vinsyrlighet. En av de godare sorterna och barnens favorit. Rikbärande och härdigt träd som blir stort med tiden. Frukten bör plockas efterhand den mognar för att inte falla ned. Ett delikatessäplle att ha många av i fickan och äta som karameller... (Identiskt med Långsjöns päronäpple och Korobovka?) Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
  • Pieni, halkaisijaltaan noin 4 cm oleva , kaunis punainen omena, josta varsinkin lapset pitävät. Maku viinihappoinen ja miellyttävä. Hedelmät kypsyvät aikaisin, usein jo elokuun alussa. Melko hyvät herkkuomenat sopivat hyvin tuorekäyttöön, mutta myös soseeksi ja mehuksi. Runsaasti kauniilla valkoisilla kukilla täyttyvä puu on suosittu sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
  • Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
  • Loboa muistuttava uusi ruotsalainen lajike vuodelta 1994. Intensiivisen tummanpunainen hedelmä on keskikokoinen-suuri ja mehukas. Maultaan erittäin aromaattinen. Hedelmä on parhaimmillaan ennen varastointia. Kotipuutarhaan sopiva pieni puu, jollla vahva kasvutapa ja hyvät oksakulmat. Antaa jo nuorena satoa. Ihanan kauniit hedelmät! Vyöhyke: FI 1-4(5).  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • Valkoisin kukin kukkiva koristeomena/omenapuu, joka on peräisin Virosta. Erittäin kaunis, runsaasti kukkiva kesälajike, joka on sekä hyödyllinen että ilo silmälle. Pienet hedelmät ovat väriltään tummankeltaisia, auringon puolelta hieman ruusunpunertavia. Maultaan miellyttävän makea, hieman viinihappoinen. Omenat sopivat naposteluun, mutta ovat erittäin käyttökelpoisia myös säilöntään ja korkealaatuiseen soseeseen. Puun kasvutapa on säännöllinen, kauniit keltapunaiset hedelmät pysyvät puussa läpi talven. Voidaan suositella lämpimästi! Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-6. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
  • (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
  • Gammal svensk sort med medelstora till stora, saftiga äpplen. Smaken är svagt sötsyrlig med fin arom. Fruktköttet är till en början fast för att sedan bli mört med ebn frisk smak med dragning mot mandel. Trädet är anspråkslöst, lättodlat, starkväxande och ger snabbt god skörd. En av de friskaste sorterna, den kanske bästa för ekologisk odling. Passar som bordsfrukt, men mycket bra till både mos och marmelad. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-4/5. Tyyppi: Talvilajike
  • Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike
  • (Nautinto). HIeno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • Kanadalainen, runsaasti kukkiva lajike, jonka lehdet roosanpunaiset. Todennäköisesti kestävin punalehtisistä koristeomenapuista. Puu on nopeakasvuinen ja kauniin muotoinen. Lehdet ovat lievästi punavihreät, uudet lehdet ovat punertavammat. Hedelmät ovat kauniit, tumman karmiininpunaiset, pienet (3cm) ja lähinnä koristeelliset. Hedelmiä voi kuitenkin hyödyntää soseisiin ja mehuihin tuomaan punaista sävyä ja hapokkuutta.Voidaan lämpimästi suositella! Vyöhyke: FI 1-4(5).  SE 1-5/6. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
  • Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • Alkuperä on tuntematon. Neiti Mannerheimin, Villnäsin tilan omistaja 1800-luvulla, mukaan tämä lajike löytyi tilalta jo 1810-luvun alusta. Hyvin erikoinen hedelmä, josta tulee niin mehukkaan läpikuultava, että sitä voi syödä lusikalla. Lyhyt säilymisaika. Maku makea, mukana aavistus hapokkuutta. Kutsutaan Vaasassa Persikka-omenaksi. Puulla on kompakti kasvutapa, ja se tulee varhain satoikään. Kaipaa kosteuttapidättävän maan, jotta antaa laadukasta satoa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
  • Suomalainen risteytys (Lobo x Punakaneli), joka on varsin runsassatoinen. Hedelmä on kauniin punainen, kaneliarominen ja suurempi kuin muilla kanelilajikkeilla. Voidaan varastoida jouluun saakka. Terve puu, jolla on kaunis kasvutapa. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
  • (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Lajike kotoisin Venäjältä. Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Hyvä tuorehedelmä, mutta soveltuu myös talousomenaksi. Hyvä vaihtoehto pohjoisille paikoille, missä Valkea kuulas ei menesty. Identtinen Nalifnojen kanssa. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • Suomalainen lajike Piikkiöltä (Melba x Huvitus), 1999. Hedelmä on keskikokoinen-suuri ja munanmuotoinen. Väriltään keltainen, auringon puolella oranssinvärisiä pilkkuja. Malto on pehmeää, mutta rapeaa ja hyvin mehukasta. Maku miellyttävän raikas ja makeanhapokas. Puulla avonainen kasvumuoto ja hyvät oksakulmat. Runsassatoinen, hyvä pölyttäjä Vyöhyke: FI 1-3(4).  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • Medelstort päron som mognar mycket tidigt, oftast redan i augusti. Riklig skörd, och trädet blir fort bördigt. Vinterhärdigt sort som är motståndskraftig mot skorv. Stort träd. Frukten är mjuk och saftig med hög sötma. Hållbarhet ca 3 veckor, Delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • Kaunis, varsin talvenkestävä, terve kesäpäärynä Moskovan yliopistosta. Hedelmä on keskisuuri/suuri, 100-130g, pohjaväri on keltainen, pintavärissä kirkkaanpunaista. Malto on vaaleaa, kiinteää, sileää ja erittäin mehukasta. Maku on tykätty, makeanhapan ja aromikas. Terve lajike, jonka sato kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Voidaan varastoida joitain viikkoja. Runsassatoinen, antaa ensimmäisen satonsa varhain.Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Lupaava uusi lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • Ehdottomasti yksi kiinnostavimmista tulokkaista Venäjältä. Sato kypsyy elokuun lopulla. Runsassatoinen, terve lajike, jonka hedelmät ovat kauniin keltaisia, auringon puolelle muodostuu vaaleanpunainen pintaväri. Hedelmän paino n. 100g. Malto mehukas ja sileä. Maku maukas ja makeanhapan. Voidaan varastoida n. 3 viikkoa. Terve, soveltuu luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • Venäläinen lajike, joka muistuttaa hieman Pepiä, mutta on sitä vähän suurempi, n.80 g. Malto on pehmeää, mehukasta, aromaattista ja makeaa, mukana erittäin miellyttävä päärynän aromi. Hedelmiä voidaan varastoida muutamia viikkoja. Mainio tuorehedelmä, mutta sopii myös talouskäyttöön aromikkuutensa ansiosta. Melko voimakaskasvuinen, pyramidinmuotoinen, tiheä puu. Antaa varhain ensimmäisen satonsa. Itsepölyttävä, mutta ristipölytys antaa varmemman sadon. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • Koeviljelyksellämme (vyöh. IV) vuodesta 1998 lähtien ollut hyvältä maistuva Virolainen lajike. Ihanan päärynänmakuiset, mehukkaat hedelmät kypsyvät aikaisin. Ruskeanvihreät, lähes keskikokoiset päärynät ovat hyvin mehukkaita. Antaa jo nuorena runsaan sadon. Puu melko pienikasvuinen. On toistaiseksi kestänyt täydellisesti kaikki talvet koeviljelyksellämme. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
Till toppen