-
SPÖPLANTA Makeapihlajan ja mispelin risteymä. Marja on tummanpunainen, maussa vain lievästi puumaisuutta. Marjoissa runsaasti C-vitamiinia, antioksidantteja sekä fenoleja. Koristeellinen puu antaa satoa melko pian. Kaunis syysväri. Vyöhyke: FI 1-5/6 SE 1-7. Tyyppi: Makeapihlaja -
SPÖPLANTA Puolikorkea lajike, joka on pihlajan ja orapihlajan risteytys. Marja on tummanpunainen, maussa vain lievästi puumaisuutta. Marjoissa runsaasti C-vitamiinia, antioksidantteja sekä fenoleja. Koristeellinen puu antaa satoa melko pian. Kaunis syysväri. Vyöhyke: FI 1-5/6 SE 1-7. Tyyppi: Makeapihlaja -
VARTTAMISOKSAT Rödblommande. Kanske den vackraste och härdigaste av rödblommande prydnadsaplar. Trädet är snabbväxande med bra form. Bladen är gröna, men nyutslagna blad är röda. Frukten är karminröd, liten och oanvändbar.Rekommenderas varmt! Vyöhyke: FI 1-4/5 SE 1-6/7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
Valkoisin kukin kukkiva koristeomena/omenapuu, joka on peräisin Virosta. Erittäin kaunis, runsaasti kukkiva kesälajike, joka on sekä hyödyllinen että ilo silmälle. Pienet hedelmät ovat väriltään tummankeltaisia, auringon puolelta hieman ruusunpunertavia. Maultaan miellyttävän makea, hieman viinihappoinen. Omenat sopivat naposteluun, mutta ovat erittäin käyttökelpoisia myös säilöntään ja korkealaatuiseen soseeseen. Puun kasvutapa on säännöllinen, kauniit keltapunaiset hedelmät pysyvät puussa läpi talven. Voidaan suositella lämpimästi! Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena -
SPÖPLANTA Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus) introd. 1996, men korsad på 1960-talet. Frukten är medelstor till stor och vackert röd. Mycket angenäm smak där sötma och syrlighet är i balans. Fruktköttet är medelgrovkornigt, saftigt och rödstrimmigt. Ett gott ätäpple som kan lagras några veckor. Trädet är medelstarkväxande med utbredd krona. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
Skyddar snittytor från uttorkning vid ympning genom att bilda ett skyddade skikt. Utmärkt på träd och buskar som fått skador. Hindrar röta och befrämjar en naturlig läkning om man har en torr och ren yta som balsamet appliceras på. -
Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
-
Vanha ruotsalainen lajike, jolla on keskikokoisia/suuria ja mehukkaita omenoita. Maultaan se on miedosti imelänhappoinen, hienon aromikas, raikas ja muistuttaa hieman mantelin makua. Vaatimaton, voimakaskasvuinen ja helppohoitoinen puu, joka tulee aikaisin satoikään. Erinomainen sose- ja marmelaadiomena. Yksi terveimmistä lajikkeista. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Talvilajike -
Ehkä tunnetuin saskatoon-lajike, koska se on ollut saatavilla pisimpään. Kestävä kanadalainen lajike, jolla makeat, miedot keskisuuret marjat. Runsas valkoinen kukinta ja hieno, kompakti kasvutapa tekevät siitä kotipuutarhoissa käyttökelpoisen. Marjat sopivat mainiosti mm. hyytelöihin, soseisiin, mehuihin ja hilloihin. Lajike tuottaa runsaasti juuriversoja. Pensasta kutsutaan myös mustikkapuuksi ja se on Kanadan "viinimarja". Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Korkeus: 2 - 3 m -
VARTTAMISOKSAT Ruotsista, Säfstaholmin taimistolta peräisin oleva lajike. Siemenlisäys vuodelta 1830. Tunnettu hedelmä, jolla on ruusunpunaisia viiruja keltavihreällä pohjalla. Keskikokoinen, hieman pitkulainen hedelmä. Malto on hienoa, valkoista, maukasta ja erittäin mehukasta. Voimakaskasvuinen puu. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
Behändig och lätt sekatör, endast 230 gram. Lätt att använda och komma åt i trånga utrymmen. Ergonomisk, passar även för mindre händer. Förkromat blad med SK3-stål. Plantskolans favorit. -
Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Kyspyy aikaisin syksyllä. Ristipölytystä toisen P. salicinan kanssa suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
VARTTAMISOKSAT Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
-
Siperialainen runsasmarjainen lajike, jolla suuret, maukkaat marjat, upea aromi. Monien mielestä paras karhunvadelma huolimatta piikikkä'istä oksista. Satokausi on varsin pitkä. Viljellään kuten käynnöskasvi tuen kera, mielellään vasten lämmintä eteläseinää parhaan mahdollisen sadon saamiseksi vielä myöhäissyksyn aikana. Luultavasti kaikkein talvenkestävin karhunvadelmalajike. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 2 - 3 m -
Siperialainen lajike, jonka alkuperä on tuntematon. Marjat ovat suuria, makeita ja aromaattisia ja kypsyvät suhteellisen aikaisin. Satoaika on pitkä. Kasvatetaan aurinkoisella, suojaisella paikalla seinän vierellä, jotta piikikkäät varret on mahdollista tukea. myös sadosta tulee näin runsaampi ja se kypsyy aiemmin. Runsassatoinen lajike ja talvenkestävä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 2 - 3 m
-
Ruotsalainen lajike vuodelta 1945 (Melba x Stenbock). Hedelmä on kookas, keltavihreä ja hieman punertava auringon puolelta. Malto on valkoista, kohtalaisen mehukasta, miedosti viinihappoista ja raikkaan makuista. Terve lajike, joka on taudeille vastustuskykyinen. Mainio syöntiomena, mutta sopii myös vaikkapa soseen valmistukseen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
SPÖPLANTA Mycket vinterhärdig lokalsort från Jeppo i Norra svenska Österbotten. Frukten är söt, blålila och mognar tidigt. Tidig blomning. Kanske den härdigaste av alla krikon? Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon -
Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu -
SPÖPLANTA Aprimira on mirabell-hybridi, luumu x aprikoosi. Kukkii keväällä valkoisin kukin. Suuret, roosankeltaiset, makeat hedelmät kypsyvät asteittain. Aprimira vaikuttaa osittain itsepölyttyvältä, mutta pölyttyy erittäin aikaisin kukkivien luumulajikkeiden tai muiden mirabell-lajikkeiden kanssa. Vyöhyke: FI 1-2?. SE 1-3?. Tyyppi: Mirabell
-
SPÖPLANTA Keskiaikainen luumulajike, jolla keltavihreät/keltaiset hedelmät. Hedelmät ovat kohtuullisen suuret ja kivi on lähestulkoon irti hedelmälihasta. Sato kypsyy vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu
-
Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike
-
Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu
-
VARTTAMISOKSAT Mycket gammal, härdig rysk sort som odlats i Karelen sedan början av 1800-talet. Frukten är söt, saftig, medelstor med orangeröda strimmor. Smaken variera beroende på växtplatsen, undvik torra sandjordar för att ej få fadd smak. Äpplet är omtyckt av barn men saknar tyvärr vinsyrligheten som ger karaktär till olika sorter. En av våra absolut härdigaste sorter och en mycket bra pollinerare. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
-
Helrött, stort päron framtaget vid Moskvas Universitet, Ryssland. Frukten blir stor, upptill 200 g, och vacker med bra smak. God vinterhärdighet och blir medeltidigt bördig. Kan lagras ca 1,5 månad. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Helrött, stort päron framtaget vid Moskvas Universitet, Ryssland. Frukten blir stor, upptill 200 g, och vacker med bra smak. God vinterhärdighet och blir medeltidigt bördig. Kan lagras ca 1,5 månad. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Vanha ruotsalainen lajike 1600-luvulta. Omenan kuori on vaalea ja kiiltävä, hedelmäliha on maultaan hapanta. Soveltuu hyvin talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
Noin 100 vuotta sitten Suomeen tullut eestiläinen kesälajike. Keskikokoinen, keltainen ja ruusunpunaviiruinen omena. Maultaan mehukas, hapanimelä ja miellyttävän vadelmanmausteinen. Terve lajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Omenia voi varastoida 4-6 viikkoa. Hyvä pölyttäjä. Terve lajike jopa luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Noin 100 vuotta sitten Suomeen tullut eestiläinen kesälajike. Keskikokoinen, keltainen ja ruusunpunaviiruinen omena. Maultaan mehukas, hapanimelä ja miellyttävän vadelmanmausteinen. Terve lajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Omenia voi varastoida 4-6 viikkoa. Hyvä pölyttäjä. Terve lajike jopa luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
-
SPÖPLANTA Kestävä venäläinen lajike, jolla mehukkaat ja makeat hedelmät. Hyvä itsepölyttyvä lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon -
Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu -
VARTTAMISOKSAT Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
-
Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
-
Mulperi, joka tuottaa sadon nuorella iällä ja on itsepölyttyvä. Marjat kypsyvät melko pitkän ajan kuluessa loppukesästä. Marjat ovat hiukan karhunvadelmaa muistuttavia, mustia, makeita ja niissä on hieno aromi. Kasvutapa ensin pensasmainen, mutta muuttuu ajan saatossa enemmän puumaiseksi. Sietää voimakasta leikkuuta, voidaan kasvattaa säleikössä. Vaatii lämpimän, aurinkoisen ja suojaisen paikan sekä läpäisevän maan viihtyäkseen. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Korkeus: 3-6 m
-
Finsk sort med upprättväxtsätt. Goda bär som passar för direktkonsumtion, men även bra til saft. Mognar några dagar inna sorten Mortti. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 1,2 - 1,7 m
-
Kotimainen lajike. Makeat ja aromikkaat marjat. Marjat ovat melko paksukuorisia, mikä tekee niistä helposti poimittavia. Pystykasvuinen ja aikainen. Hyvä lajike sekä tuorekäyttöön että säilöntään. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5(6). Korkeus: 1,5 m -
Suhteellisen uusi ruotsalainen risteytys Balsgårdista, 1986. Runsasmarjainen, suhteellisen pystykasvuinen lajike, jonka marjat suurikokoisia. Runsas typpilannoitus saa kuitenkin oksat riippumaan. Vastustuskykyinen härmää vastaan. Kypsyy suunnilleen 10 päivää Öjebyn -lajikkeen jälkeen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5(6). Korkeus: 1,5 m -
Sale!
Vitt mullbär är kanske mest känd som en av världens äldsta kultuväxter och som värd för silkesmaskar. Men har även bär som är lite björnbärs liknande i form och varierar i färg från vitt, rosa, rött till nästan svarta som mogna. Smaken är sötare än den svarta motsvarigheten och härdigheten bättre än hos Morus nigra. Bären kan ätas färska, saftas och syltas samt torkas som "superfood". Bladen kan man brygga te av, detta är mycket populärt i Asien. Växtformen är buskig eller nästan trädlik som äldre med en tät krona. Tål hård beskärning och kan odlas på spalje. Kräver en varm, full solig, vindskyddad och väldränerad plats med djupt matjordslager för att trivas. Passar bra i skogsträdgårdar på ljus plats. Vyöhyke: FI 1-2?. SE 1-2(3). Korkeus: 5-10 m
Suomi 
Svenska