• Behändig och lätt sekatör, endast 230 gram. Lätt att använda och komma åt i trånga utrymmen. Ergonomisk, passar även för mindre händer. Förkromat blad med SK3-stål. Plantskolans favorit.
  • Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Kyspyy aikaisin syksyllä. Ristipölytystä toisen P. salicinan kanssa suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • Siperialainen runsasmarjainen lajike, jolla suuret, maukkaat marjat, upea aromi. Monien mielestä paras karhunvadelma huolimatta piikikkä'istä oksista. Satokausi on varsin pitkä. Viljellään kuten käynnöskasvi tuen kera, mielellään vasten lämmintä eteläseinää parhaan mahdollisen sadon saamiseksi vielä myöhäissyksyn aikana. Luultavasti kaikkein talvenkestävin karhunvadelmalajike. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 2 - 3 m
  • Siperialainen lajike, jonka alkuperä on tuntematon. Marjat ovat suuria, makeita ja aromaattisia ja kypsyvät suhteellisen aikaisin. Satoaika on pitkä. Kasvatetaan aurinkoisella, suojaisella paikalla seinän vierellä, jotta piikikkäät varret on mahdollista tukea. myös sadosta tulee näin runsaampi ja se kypsyy aiemmin. Runsassatoinen lajike ja talvenkestävä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Korkeus: 2 - 3 m
  • Ruotsalainen lajike vuodelta 1945 (Melba x Stenbock). Hedelmä on kookas, keltavihreä ja hieman punertava auringon puolelta. Malto on valkoista, kohtalaisen mehukasta, miedosti viinihappoista ja raikkaan makuista. Terve lajike, joka on taudeille vastustuskykyinen. Mainio syöntiomena, mutta sopii myös vaikkapa soseen valmistukseen. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Paikallislajike Varsinais-Suomesta. Lajike on nopeakasvuinen ja runsassatoinen. Hedelmät ovat hiukan suurempia kuin Sinikalla, erittäin mehukkaita ja aromikkaita. Kärsii harvoin tautituhoista. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4. Tyyppi: Krikon
  • SPÖPLANTA Mycket vinterhärdig lokalsort från Jeppo i Norra svenska Österbotten. Frukten är söt, blålila och mognar tidigt. Tidig blomning. Kanske den härdigaste av alla krikon? Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon
  • Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu
  • SPÖPLANTA

    Aprimira on mirabell-hybridi, luumu x aprikoosi. Kukkii keväällä valkoisin kukin. Suuret, roosankeltaiset, makeat hedelmät kypsyvät asteittain. Aprimira vaikuttaa osittain itsepölyttyvältä, mutta pölyttyy erittäin aikaisin kukkivien luumulajikkeiden tai muiden mirabell-lajikkeiden kanssa.

    Vyöhyke: FI 1-2?. SE 1-3?.
    Tyyppi: Mirabell

  • SPÖPLANTA Keskiaikainen luumulajike, jolla keltavihreät/keltaiset hedelmät. Hedelmät ovat kohtuullisen suuret ja kivi on lähestulkoon irti hedelmälihasta. Sato kypsyy vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu
  • SPÖPLANTA Paikallislajike Varsinais-Suomesta. Lajike on nopeakasvuinen ja runsassatoinen. Hedelmät ovat hiukan suurempia kuin Sinikalla, erittäin mehukkaita ja aromikkaita. Kärsii harvoin tautituhoista. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Krikon
  • SPÖPLANTA Virolainen lajike. Suuri, soikea luumu. Kuuluu varhain kypsyvien lajikkeiden joukkoon. Kivi irtoaa täydellisesti hedelmälihasta, joka on makeanhappoista ja voimakkaan, mutta miellyttävän makuista. Kapea, melko pieni puu. Antaa hyvän sadon jo nuorena. Lajike ei ole itsepölytteinen. Koemaistajien mielestä yksi parhaimmista luumuista. Vyöhyke: FI 1-2 (3).SE 1-3 (4). Tyyppi: Luumu
  • VARTTAMISOKSAT Virolainen lajike. Suuri, soikea luumu. Kuuluu varhain kypsyvien lajikkeiden joukkoon. Kivi irtoaa täydellisesti hedelmälihasta, joka on makeanhappoista ja voimakkaan, mutta miellyttävän makuista. Kapea, melko pieni puu. Antaa hyvän sadon jo nuorena. Lajike ei ole itsepölytteinen. Koemaistajien mielestä yksi parhaimmista luumuista. Vyöhyke: FI 1-2 (3).SE 1-3 (4). Tyyppi: Luumu
  • SPÖPLANTA Aikainen luumulajike, joka maistuu parhaimmalle juuri puusta poimittuna, sillä säilyvyys on melko lyhyt ennenkuin hedelmä kypsyy yli. Hedelmä on pieni, pyöreä ja ruskeanvioletti. Hedelmäliha on vihreänkeltaista ja mukavan makeanhapanta. Puusta tulee keskisuuri, pysty kasvutapa, tiheä latvusto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4/. Tyyppi: Luumu
  • SPÖPLANTA Aikainen luumulajike, joka maistuu parhaimmalle juuri puusta poimittuna, sillä säilyvyys on melko lyhyt ennenkuin hedelmä kypsyy yli. Hedelmä on pieni, pyöreä ja ruskeanvioletti. Hedelmäliha on vihreänkeltaista ja mukavan makeanhapanta. Puusta tulee keskisuuri, pysty kasvutapa, tiheä latvusto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4/. Tyyppi: Luumu
  • VARTTAMISOKSAT Aikainen luumulajike, joka on parhaimmillaan suoraan puusta käytettynä, ennenkuin pääsee ylikypsäksi. Hedelmä on pieni, pyöreä ja ruskeanlila. Hedelmäliha on vihreänkeltaista ja mukavasti makeanhapanta. Puusta kasvaa keskisuuri, ja sillä on pysty kasvutapa ja tiheä oksisto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Luumu
  • VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu
  • Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike
  • Runsasatoinen lajike, joka tulee melko aikaisin satoikään. Punakeltaiset, herkulliset, suuret hedelmät. Hedelmäliha on keltaista, pieni kivi irtoaa hyvin. Sopii sekä pöytähedelmäksi että talouskäyttöön. Osittain itsepölyttyvä, mutta antaa paremman sadon istutettaessa toisen luumulajikkeen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Luumu
  • Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu
  • Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu
  • SPÖPLANTA Aikaisin satoiän saavuttava, runsasatoinen venäläinen lajike. Tummanlilat, vahapintaiset hedelmät. Hedelmät kypsyvät aikaisin, ja ovat pitkulaisia ja suuria. Hedelmäliha on vihreänkeltaista ja mehukasta. Kivi irtoaa hyvin hedelmälihasta. Hedelmä sopii hyvin pöytähedelmäksi ja keittiökäyttöön. Kompakti, keskisuuri puu. Vyöhyke: FI 1-2(3). SE 1-3(4). Tyyppi: Luumu
  • Aikaisin satoiän saavuttava, runsasatoinen venäläinen lajike. Tummanlilat, vahapintaiset hedelmät. Hedelmät kypsyvät aikaisin, ja ovat pitkulaisia ja suuria. Hedelmäliha on vihreänkeltaista ja mehukasta. Kivi irtoaa hyvin hedelmälihasta. Hedelmä sopii hyvin pöytähedelmäksi ja keittiökäyttöön. Kompakti, keskisuuri puu. Vyöhyke: FI 1-2(3). SE 1-3(4). Tyyppi: Luumu
  • (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • Helrött, stort päron framtaget vid Moskvas Universitet, Ryssland. Frukten blir stor, upptill 200 g, och vacker med bra smak. God vinterhärdighet och blir medeltidigt bördig. Kan lagras ca 1,5 månad. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Helrött, stort päron framtaget vid Moskvas Universitet, Ryssland. Frukten blir stor, upptill 200 g, och vacker med bra smak. God vinterhärdighet och blir medeltidigt bördig. Kan lagras ca 1,5 månad. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Vanha ruotsalainen lajike 1600-luvulta. Omenan kuori on vaalea ja kiiltävä, hedelmäliha on maultaan hapanta. Soveltuu hyvin talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Lajikkeen on jalostanut J. Tellisaar Viljanin maakunnassa 1920 luvuilla. Omenat ovat pienehköjä, litteän pyöreitä, väriltään kellanvihr. Vähän punertavaa peiteväriä auringon puolella. Malto on hienorakeista, vähähappoista ja maukasta. Puu on talvenkestävä ja hedelmät ruvenkestäviä. Sato alkaa varhain ja on runsas. Hedelmät säilyvät seuraavaan kevääseen saakka. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike
  • Noin 100 vuotta sitten Suomeen tullut eestiläinen kesälajike. Keskikokoinen, keltainen ja ruusunpunaviiruinen omena. Maultaan mehukas, hapanimelä ja miellyttävän vadelmanmausteinen. Terve lajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Omenia voi varastoida 4-6 viikkoa. Hyvä pölyttäjä. Terve lajike jopa luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • SPÖPLANTA Kestävä venäläinen lajike, jolla mehukkaat ja makeat hedelmät. Hyvä itsepölyttyvä lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon
  • VARTTAMISOKSAT Kestävä venäläinen lajike, jolla mehukkaat ja makeat hedelmät. Hyvä itsepölyttyvä lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Krikon
  • Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
  • Dvärgväxande, kompakt sort som passar i små trädgårdar och även i kruka. Beskrivs som en av de mest delikata mullbären med sin fina arom. Bären kan bli stora, 3-4 cm långa. Skördeperioden är mycket lång så man kan njuta under hela sensommaren och hösten. Bladen kan man brygga te av, detta är mycket populärt i Asien. Kräver en varm, full solig, vindskyddad och väldränerad plats med djupt matjordslager för att trivas utomhus, men klarar kargare platser än många andra mullbär. Vyöhyke: FI 1-3?. SE 1-4? Korkeus: 1,5-2,5 m
  • Dekorativt, frodigt fikon med stora gröna blad som får vacker gyllengul höstfärg. Blommen är oansenligt gröna. Frukterna är gulgröna (40-50 g), söta med en aromatisk smak och rödlila fruktkött som innehåller ganska få frön. Det kan ta två säsonger för ett fruktanlag att mogna till en skördeklar frukt. Självfertil. Trivs i full sol på varma, skyddade platser med väldränerad och mullrik jord. Krukodling kan vinterförvaras mörkt och kallt (frostfritt/täckt) eftersom den är lövfällande, gärna ljust läge igen från februari. Sorten kan övervintra utomhus i svenska växtzon 1 på skyddad växtplats. Skott på unga plantor kan frysa ned, men växten brukar spira bar från roten igen. Vinterhärdigheten blir bättre när plantan blir äldre. Underhållsbeskärning efter skörd / på senvintern för att få ett kompaktare växtsätt och stimulera fruktsättning. Fikon blöder lätt och en ev. hårdare beskärning bör därför göras under viloperiod.
    Vyöhyke: FI ?. SE 1-(2). Växthus FI 1-2/3. SE 1-4/5. Korkeus: 1,5-4 m
  • Mulperi, joka tuottaa sadon nuorella iällä ja on itsepölyttyvä. Marjat kypsyvät melko pitkän ajan kuluessa loppukesästä. Marjat ovat hiukan karhunvadelmaa muistuttavia, mustia, makeita ja niissä on hieno aromi. Kasvutapa ensin pensasmainen, mutta muuttuu ajan saatossa enemmän puumaiseksi. Sietää voimakasta leikkuuta, voidaan kasvattaa säleikössä. Vaatii lämpimän, aurinkoisen ja suojaisen paikan sekä läpäisevän maan viihtyäkseen. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Korkeus: 3-6 m
  • Amerikansk sort med goda, mycket stora nötter. Tidig sort med tunt skal. Bladverket varierar från grönt till rödaktigt längre ut på busken. Foderbladen är vackert rödanlupna och stora. Hassel växer vilt längre söderut, men hos oss vill den stå ganska skyddat på solig plats i näringsrik, kalkrik jord. Busken får dekorativa gula hängen under tidig vår innan bladsprickning. Höstfärgen är gulröd. Hassel kräver korspollinering, så samplantera med annan sort eller vildhassel (C. avellana). Hassel kräver lång mognadstid så misströsta inte om den inte alltid hinner mogna i högre zon. Vacker även som prydnadsbuske! Vyöhyke: FI 1-?. SE 1-?. Korkeus: 3-4 m
  • Cosford är en gammal engelsk sort med upprätt växtsätt. Sorten är delvist självfertil, men för att få bra skörd behöver den korspollinering. Nötterna är tunnskaliga och växer i klasar om 2-3 st. Hassel växer vilt längre söderut, men hos oss vill den stå ganska skyddat på ljusplats i näringsrik, kalkrik jord. Busken får dekorativa gula hängen under tidig vår innan bladsprickning. Höstfärgen är gulröd. Hassel kräver korspollinering, så samplantera med annan sort eller vildhassel (C. avellana). Hassel kräver lång mognadstid så misströsta inte om den inte alltid hinner mogna. Vacker även som prydnadsbuske! Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-3/4. Korkeus: 2-4 m
  •   Olisihan se mahtavaa saada omia pähkinöitä! Pähkinäpensas kasvaa villinä mentäessä enemmän etelään päin, mutta meidän alueellamme se tarvitsee melko suojaisen ja aurinkoisen paikan sekä ravinteikkaan ja kalkkipitoisen maan. Aikaisin keväällä pensasta koristavat keltaiset norkot ennen lehtien puhkeamista. Syysväri on keltapunainen. Suurihedelmäinen saksalainen lajike. Synonyymi Hallesche Riesen, jättipähkinä Hallesta. Myöhään kukkiva. Hyvä pölyttäjä. Ehkä yksi parhaista. Sato korjataan loka-marraskuussa. Terve ja vahvakasvuinen, leveä pensas. Ristipölytystä tarvitaan sadon muodostumiseksi, joten istuta toisen lajikkeen tai euroopanpähkinäpensaan (C. avellana) kanssa. Isopähkinäpensas vaatii pitkän kypsymisajan, joten älä vaivu epätoivoon, vaikka sato ei aina ehtisi kypsyä valmiiksi. Kaunis myös koristepensaana. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4. Korkeus: 3-5 m
  • Visst vore det häftigt med egna nötter! En gammalsort som ger regelbunden skörd redan från ganska ung planta. Sorten är medeltidig sort som är delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas för bra skörd, t.ex. Barcelona, Hall´s Giant. Nötterna är platt runda och medeltjockt skal. Smaken påminner lite om mandel och de kan ätas gröna eller torkade. Hassel växer vilt längre söderut, men hos oss vill den stå ganska skyddat på ljusplats i näringsrik, kalkrik jord. Busken får dekorativa gula hängen under tidig vår innan bladsprickning. Höstfärgen är gulröd. . Hassel kräver lång mognadstid så misströsta inte om den inte alltid hinner mogna. Vacker även som prydnadsbuske! Vyöhyke: FI 1-2(3). SE 1-3(4). Korkeus: 3-5 m
Till toppen