-
- starkväxande äppelgrundstam - anses som den vinterhärdigaste äppel grundstammen i Finland - storväxta, långlivade träd - börjar bära senare än sorter ympade på dvärgstam - ger god avkastning i förhållande till trädstorlek - bra rotsystem med god markförankring - plantskolan rekommenderar, den vi använder allmänt - diameter ca 10-12 m beroende på sort och plats - FI zon 1-5/6. SE zon 6/7 -
-starkväxande grundstam -rotsystemet har bra markkontakt -medeltidig bördighet -diameter 3,5-4,5 m beroende på sort och plats -FI zon 1-3/4. SE zon 1-5. -
-medelstarkväxande grundstam -rotsystemet har bra markkontakt -medeltidig bördighet -trädets krondiameter 3-4 m beroende på sort och växtplats -rekommenderas även för persika -FI zon 1-3/4. SE zon 1-5.
-
- Hillittykasvuinen perusrunko- Antaa satoa jo 2-3 vuoden kuluttua istuttamisesta-växer endast ca 30% av Prunus ceriafera -trädet behöver stödas under hela livstiden- Tuuleentuu syksyllä aikaisin-trädkronans diameter ca 2,5-3 m beroende på sort och växtplats -FI zon 1-5. SE zon 1-4/5.
-
VARTTAMISOKSAT Den äldsta och härdigaste kanelsorten, går även under namnet Brunkanel. Orangestrimmig frukt med rik, aromatisk smak och förnimmelse av kanel. Frukten är aningen större än Gul kanel och Röd kanel och mognar hos oss i mitten-slutet av september. Kraftigt växtsätt med gles krona. Kan dröja 5-8 år innan man kan förvänta skörd. Långlivad och frisk sort bra som färskfrukt och i hushållet. Bra pollenlämnare. Enligt Dr. Eneroths Pomologi "Den egendomligaste äppelsort i Norden", 1866. Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen talvilajike, jolla suuret, 150-200g, keltapunaiset, kauniit hedelmä, joissa viiruja ja läikkiä. Malto vihertävä, mehukas ja maukas. Rupiresistentti. Melko runsassatoinen. Mainio pöytäomena, jonka hedelmät säilyvät hyvällä varastoinnilla syötävinä syys-helmikuun. Voimakaskasvuinen, korkea puu, jolla harva latvusto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Pidetty lajike, joka on astrakaanilajikkeista kestävin. Suuri hedelmä, joka kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Varastointiominaisuudet valitettavasti heikot. Hyvin kypsyneenä hedelmä on erittäin mehukas ja makea, Herkkuomena, jolla hienostunut aromi. Hedelmästä tulee usein läpikuultavan kirkas. Antaa sadon jo nuorena puuna. Ihana tuoksu! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Vähän tavallista Antonovkaa muistuttava hedelmä, mutta osittain punainen peiteväri, ja maultaan huomattavasti parempi. Hedelmä on kookas. Hyvä pöytä ja talousomena. Aikais- ja runsassatoinen. Vakaa puu, jolla hyvät oksakulmat, ja joka antaa hyvän sadon jo varhain. Hedelmä painaa usein yli 400 g, jopa yli 700 g hedelmiä on esiintynyt. Terve lajike, joka soveltuu luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Erittäin lupaava, venäläinen ruvenkestävä talvilajike, jolla Vf-geenit, rekisteröity v. 2002. Runsassatoinen lajike, jolla korkealaatuiset, keskisuuret hedelmät, jotka voidaan varastoida helmikuulle asti. Vaaleankeltaisessa hedelmässä vadelmanpunainen pintaväri. Hedelmäliha on vihertävää, sileää, pehmeää ja mehukasta. Puu on keskisuuri, kruunu pyöreähkö, oksat kevyesti alaspäin riippuvat. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Tunnettu suomalainen, aikainen kesälajike vuodelta 1895. Pienet / keskisuurit hedelmät, jotka tulevat auringon puolelta kirkkaanpunaisiksi ja kypsyvät elokuun lopulla. Todella hyvät, miedosti imelänhappamat hedelmät, jotka ovat lähes valkoisia ja mehukkaita sisältä. Kerrassaan mainio tuorehedelmä, jota voi varastoida korkeintaan joitakin viikkoja, mutta josta saa korkealaatuista omenasosetta. Melko pieni puu, joka antaa nopeasti ensimmäisen satonsa. Raakileiden karsimista suositellaan, jotta puu jaksaa kantaa ja muodosta suurempia hedelmiä. Hyvä pölyttäjä, jota Suomessa käytetään ahkerasti jalostustyössä. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Kanadan kautta tullut Venäläinen myöhäinen syyslajike. Hedelmä on kookas, epäsäännöllinen, keltavihreä ja hieman punertava aurinkopuolelta. Maku on väkevän hapan. Erinomainen talousomena. Terve. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Monen mielestä keltakaneli on maultaan kanelilajikkeista parhain. Hedelmä on Punakanelia hieman suurempi, mehikas ja miedosti hapan, siinä maistuu myös selvä kanelin aromi. Kehittyy erityisen hyvin hiekkamaassa. Kestävä ja runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Syringin taimistossa Gerbyssä, Vaasassa, 1940-luvulla jalostettu mehukas ja makea kesälajike. Keltapunainen omena, joka useimpina kesinä muuttuu läpikuultavaksi ja kirkkaaksi. Herkkuomena. Erittäin harvinainen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Syringin taimistosta Gerbystä, Vaasasta, 1940-luvulta peräisin oleva aikainen syyslajike. Antaa aikaisemmin satoa kuin Kelta- ja Punakaneli. Keskikokoinen, mehukas, makea ja usein läpikuultava omena kypsyy syyskuussa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Erityisesti uuni- ja soseomenaksi sopiva aikainen ja terve talvilajike. Hetken varastoinnin jälkeen myös mainio pöytähedelmä. Omena on hyvin kookas, joskus jopa yli 500g, ja keltapunainen. Jalo ja miellyttävä maku. Puu hyvämuotoinen ja terve, antaa satoa varhain. Kasvutapa varsin erikoinen, pitkät oksat kasvavat suoraan rungosta. Kiitos hyvien oksakulmien, puu jaksaa kantaa painavat hedelmänsä hyvin. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen risteytys (Lobo x Antonovka) Piikkiöstä vuodelta 1966. Kohtalaisen iso ja melkein täysin punainen hedelmä. Malto on valkoista ja kiinteää. Miellyttävän hapahko ja aromaattinen maku. Maltillisen kokoinen puu, jolla leveä latvusto. Terve lajike sekä talouskäyttöön, että syöntihedelmäksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Kaunis, keskikokoinen/suuri punainen omena, jonka muoto on litistyneen pyöreä. Maku on makean hapahko ja aromi miedon mausteinen. Kypsyy syyskuun alussa ja kestää muutaman viikon varastoinnin. Voimakaskasvuinen puu, jonka oksat ovat pystyt ja hieman harottavat. Puun vanhetessa latvus leviää. Antaa satoa 4-5 vuoden kuluttua istuttamisesta. Melko terve lajike ja sitä voikin suositella luonnonmukaiseen viljelyyn. Maukas syöntiomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT (Nautinto). Hieno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Pieni, halkaisijaltaan noin 4 cm oleva , kaunis punainen omena, josta varsinkin lapset pitävät. Maku viinihappoinen ja miellyttävä. Hedelmät kypsyvät aikaisin, usein jo elokuun alussa. Melko hyvät herkkuomenat sopivat hyvin tuorekäyttöön, mutta myös soseeksi ja mehuksi. Runsaasti kauniilla valkoisilla kukilla täyttyvä puu on suosittu sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Suosittu herkkuomena, joka huomattiin Osmolan taimistolla vuonna 1908 ja otettiin laajamittaiseen lisäykseen. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, kauniin vaaleankeltainen koristeellisella punoituksella. Maultaan virkistävän hapanimelä. Erinomainen herkku- ja talousomena. Korkea C-vitamiiniarvo. Puu pieni, mutta vahvakasvuinen. Tulee aikaisin satoikään, ja tuottaa pääsääntöisesti joka vuosi hyvän sadon. Sopii hyvin luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Epätavanomainen lajike, joka luultavasti on kotoisin Ilmajoelta, Etelä-Pohjanmaalta. Omena on muodoltaan kookas ja suipponeva. Maultaan puhtaan makea, vailla mainittavaa hapokkuutta. Hedelmä kypsyy syyskuussa, ja säilyy joitain viikkoja. Puu kasvaa nuorena voimakkaasti, ja tulee jo nuorena satoikään. Terve ja kestävä lajike. Loistava syöntiomena sille, joka ei pidä hapokkaista hedelmistä. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Kirsikkaluumu, joka polveutuu alkujaan Valko-Venäjältä. Hedelmä maistuu miedon makealta. Kuori on ohut, joten hedelmä ei kestä kolhuja. Sopii tuorekäyttöön. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Voimakaskasvuinen puu, josta tulee lisäksi suuri ja leveä. Lajike ei ole itsepölytteinen, mutta on hyvä pölyttäjä muille kirsikkaluumuille. Hyvä istuttaa esim. Inesen kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu -
VARTTAMISOKSAT Venäläis-karjalainen lajike, jolla keskikokoiset, sinivioletit luumut. Hedelmät ovat makeita, maukkaita ja mehukkaita. Hedelmät ovat hiukan isompia, kuin monilla muilla Suomessa myynnissä olevilla lajikkeilla. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Kirsikkaluumu. Venäläinen risteytys. Kaunis, suuri hedelmä, joka kypsyy aikaisin, jo elokuun lopussa. Hedelmäliha on keltaista, mehukasta, makeaa ja hyvän makuista. Kivi on pieni ja irtoaa helposti hedelmälihasta. Melko matalakasvuinen puu. Lajike on osittain itsepölytteinen, mutta sadosta tulee parempi, kun lähelle istuttaa toisen kirsikkaluumun. Yksi suosituimpia kirsikkaluumuja. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4/5. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu -
VARTTAMISOKSAT Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Kaunis, varsin talvenkestävä, terve kesäpäärynä Moskovan yliopistosta. Hedelmä on keskisuuri/suuri, 100-130g, pohjaväri on keltainen, pintavärissä kirkkaanpunaista. Malto on vaaleaa, kiinteää, sileää ja erittäin mehukasta. Maku on tykätty, makeanhapan ja aromikas. Terve lajike, jonka sato kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Voidaan varastoida joitain viikkoja. Runsassatoinen, antaa ensimmäisen satonsa varhain.Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Lupaava uusi lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
’Early Shu’ on nashi-päärynä, joita kutsutaan myös mm. hiekkapäärynäksi, omenapäärynäksi ja aasialaiseksi päärynäksi. Tämä lajike antaa hedelmää jo nuorella iällä. Hedelmällä on kiinteä, valkoinen hedelmäliha ja hyvä makea maku. Valkoiset kukat tuoksuvat hyvältä. Nashi-päärynää voi käyttää leivonnassa ja ruoanlaitossa, mutta myös raakana salaateissa kuten omenaa ja päärynää. Hedelmä kypsyy lokakuussa, ja sitä voi varastoida viileässä noin 6 viikkoa. Lajike on osittain itsepölyttyvä, mutta se suositellaan istutettavaksi toisen nashi-päärynän kanssa. Vyöhyke: Suomi vyöhyke 1-?. Ruotsi vyöhyke 1-? talvenkestävyyttä tulee vielä testata Sort: Nashi päärynät
-
VARTTAMISOKSAT Paikallislajike Oravaisista,Pohjanmaalta. Melko suuri hedelmä, joka on epäsäännöllisen muotoinen. Maku on miedosti hapahko ja hedelmäliha aika kiinteä. Asiakkaidemme kokeilujen perusteella, sopii luultavasti jopa useimmille omena-allergikoille. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Saarijärveltä löydetty myöhäinen kesälajike, jonka niin sanottu "laukkuryssä" toi seudulle vuonna 1911. Hedelmä on keltainen ja sillä on kaunis oranssinpunainen peiteväri. Voimakas ja ihana tuoksu! Maultaan hapanimelä, aromaattinen ja miellyttävä. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6). Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Estelle omenapuu on saanut nimensä Ruotsin prinsessa Estellen mukaan, sillä se on samanikäinen jaloste. Jalosteen kehitti Bruno Marcus Pohjanmaalla 2012. Makeanhapokkaat ja keskisuuret omenat, joilla hieno aromi. Syyslajike, joka kypsyy samanaikaisesti kuin tavalliset kanelilajikkeet. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
Rödbladigt körsbärsplommon som även kallas för " Röda Baronen". Ljusrosa blom samt underbart vackra mörkröda plommon ganska tidigt under hösten. Körsbärsplommon behöver korspollinering så samplantera med annat körsbärsplommon (hybridplommon) för att få skörd. Vyöhyke: FI 1-2. SE 1-3. Tyyppi: Kirsikkaluumu / Hybridiluumu -
Luultavasti yksi Yleisen punaluumun muoto. Emopuu kasvaa Mustasaaressa, jonne se hankittiin Vaasalaisesta taimistosta 1940-luvulla. Kyseessä oli kaikesta päätellen Syringin taimisto Gerbyssä. Keskikokoinen hedelmä, jota pidetään hapanimelän makunsa vuoksi erittäin herkullisena. Hedelmäliha irtoaa kivestä. Sato kypsyy suhteellisen aikaisin. Pysty, kapea kasvumuoto, ei kasva kuitenkaan kovin korkeaksi. Itsepölytteinen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Luumu -
VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Piikkiöltä (Melba x Huvitus), 1999. Hedelmä on keskikokoinen-suuri ja munanmuotoinen. Väriltään keltainen, auringon puolella oranssinvärisiä pilkkuja. Malto on pehmeää, mutta rapeaa ja hyvin mehukasta. Maku miellyttävän raikas ja makeanhapokas. Puulla avonainen kasvumuoto ja hyvät oksakulmat. Runsassatoinen, hyvä pölyttäjä Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka muistuttaa hieman Pepiä, mutta on sitä vähän suurempi, n.80 g. Malto on pehmeää, mehukasta, aromaattista ja makeaa, mukana erittäin miellyttävä päärynän aromi. Hedelmiä voidaan varastoida muutamia viikkoja. Mainio tuorehedelmä, mutta sopii myös talouskäyttöön aromikkuutensa ansiosta. Melko voimakaskasvuinen, pyramidinmuotoinen, tiheä puu. Antaa varhain ensimmäisen satonsa. Itsepölyttävä, mutta ristipölytys antaa varmemman sadon. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Vanha ruotsalainen lajike, jolla on keskikokoisia/suuria ja mehukkaita omenoita. Maultaan se on miedosti imelänhappoinen, hienon aromikas, raikas ja muistuttaa hieman mantelin makua. Vaatimaton, voimakaskasvuinen ja helppohoitoinen puu, joka tulee aikaisin satoikään. Erinomainen sose- ja marmelaadiomena. Yksi terveimmistä lajikkeista. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Talvilajike -
VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Eestiläinen kesälajike 1700-luvulta, jota on viljelty Suomessa 1800-luvun loppuolelta lähtien. Keskikokoiset/kookkaat hedelmät ovat kiinteitä, ja läpikuultavan mehukkaita, kun vedensaanti on hyvä. Maultaan erinomainen ja raikkaan makeanhappoinen, mukanan aavistus päärynän aromia. Kauniilla puulla on säännöllinen kasvutapa. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Kutsutaan myös Tallinnan päärynäomenaksi. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Uudempi suomalainen lajike (Lobo x Huvitus). Puu on melko pienikokoinen. Hedelmät ovat keskikokoisia, tumman purppuranpunaisia, melkeinpä mustia. Malto on valkoista, kuoren alta punaista. Maku mausteinen, miedon kirpeä ja makea. Omenat kypsyvät syyskuussa ja säilyvät noin kuukauden. Hyvin tykätty ja erityinen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike -
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka on juuri ja juuri keskikokoinen, n. 125g, punaviiruinen ja tulee läpikuultavaksi kypsänä jo elokuun lopulla. Terve hedelmä, jonka maku heikosti makeanhapan. Puu tulee aikaisin satoikään ja antaa runsaan sadon. Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping) Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike -
VARTTAMISOKSAT Luultavasti yksi kauneimmista koristeomenapuista kiitos koristeellisen kasvutavan ja tummien liuskaisten lehtien, jotka säilyttävät värinsä yli koko sesongin. Alkukesästä kukkii runsain punaroosan sävyisin kukin. Lehdissä kaunis syysväritys. Muodostaa melko niukasti erittäin pieniä (1-1,5 cm), ruskeanpunaisia koristehedelmiä, jotka pysyvät puussa pitkälle talveen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut
Suomi 
Svenska