Asiakas vastaa vyöhykettä "Finland"
“Samo (piiskataimi)Malus domestica” on lisätty ostoskoriin.
Näytä ostoskori
-
PIISKATAIMI
Estelle omenapuu on saanut nimensä Ruotsin prinsessa Estellen mukaan, sillä se on samanikäinen jaloste. Jalosteen kehitti Bruno Marcus Pohjanmaalla 2012. Makeanhapokkaat ja keskisuuret omenat, joilla hieno aromi. Syyslajike, joka kypsyy samanaikaisesti kuin tavalliset kanelilajikkeet.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
PIISKATAIMI
Kuhnosta, Saarijärven seuduilla, löydetty kaunis, punainen hedelmä. Hedelmä muistuttaa Bergiusta, mutta malto kiinteämpi. Omena keskikokoinen/iso ja harvoin hedelmäruven vioittama. Hapanimelä, aromaattinen maultaan. Terve!
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7.
Tyyppi: Syksylajike
-
PIISKATAIMI
Vanha ukrainalainen lajike, joka rekisteröitiin 1889, muistuttaa Antonovkaa. Keskisuuret-suuret, keltaiset hedelmät, joissa joskus auringon puolella kevyttä punertavaa viirua. Kypsyy marraskuussa. Maku raikaan hapokas. Hapokkuus kevenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Terve, kestävä ja vakaa puu. Soveltuu hyvin mehu- ja soseomenaksi.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7.
Tyyppi: Talvilajike
-
Muistuttaa hiukan tavallista Antonovkaa, mutta pinnassa paikoin punaista väritystä. Hedelmä on selvästi suurempi, kuin tavallisella Antonovkalla ja maku on merkittävästi makeampi. Hyvä pöytä- ja taloushedelmä. Antaa varhain runsaan sadon. Omena painaa usein yli 400g.
Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5.
Tyyppi: Talvilajike
-
Kapea, pilarinmuotoinen omenapuu, josta tulee noin 100-150cm leveä ja 3-5 m korkea. Hedelmät ovat keskikokoisia, makeanhappamia ja ne kypsyvät syys-lokakuussa. Voidaan varastoida helmikuun lopulle. Tulee aikaisin satoikään. Oksia ei yleensä tarvitse karsia.
Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-3/4.
Tyyppi: Syksy- / talvilajike
-
Ruotsalainen lajike 1850 -luvulta, jonka alkuperä mahdollisesti Venäjältä.Hedelmät suuret, kellanvihreät, punahohtoiset. Hyvin miellyttävän makuinen ja mehukas herkkuomena. Runsassatoinen.
Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5)
Tyyppi: Kesälajike
-
Tunnetun Sävstaholm lajikkeen punainen mutaatio Ruotsista vuodelta 1908. Hedelmä on kirkkaanpunainen ja hieman pitkänomainen. Erittäin hyvät, mehukkaat ja makeanhapokkaat hedelmät, jotka toki ylikypsinä muuttuvat jauhoisiksi, kuten useimmat muutkin kesälajikkeet. Hedelma saa viileämmässä ilmastossa erinomaisen maun. Yksi pidetyimmistä pöytä- ja herkkuomenoista kesälajikkeiden joukossa. Nopeakasvuinen, melko pieni puu, joka varhaisessa vaiheessa antaa runsaan sadon. Hyvä ja terve pölyttäjälajike.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6.
Tyyppi: Kesälajike
-
Venäläinen talvilajike, jolla suuret, 150-200g, keltapunaiset, kauniit hedelmä, joissa viiruja ja läikkiä. Malto vihertävä, mehukas ja maukas. Rupiresistentti. Melko runsassatoinen. Mainio pöytäomena, jonka hedelmät säilyvät hyvällä varastoinnilla syötävinä syys-helmikuun. Voimakaskasvuinen, korkea puu, jolla harva latvusto.
Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4.
Tyyppi: Talvilajike
-
PIISKATAIMI
Sitruunaomena, joka löydettiin Piikkiöläisestä puutarhasta 1860-luvulla. Lajike on ollut unohduksissa pitkään, mutta teki 2000-luvulla paluun pidetyksi talousomenaksi alueella. Hedelmä on varsin hapan syötäväksi,, mutta soveltuu mainiosti talouskäyttöön mehuiksi, soseiksi ja viiniin. Hedelmä on pyöreä, väriltään vaalean keltavihreä, pinnassa punakeltaisia viiruja.Puu on leveäkasvuinen jo nuorena, vanhemmiten oksat alkavat helposti roikkua.
Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4.
Tyyppi: Syksylajike
-
Pelaräpple. Smalt, pelarformigt träd som blir ca 100-150 cm brett, och 3+ m högt. Frukten medelstor, gulröd, sötsyrlig. Beskärning behövs vanligen inte.
Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4
Tyyppi: Syyslajike
-
Ruotsalainen siemenkylvetty omenalajike 1900-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, että vastakihlautunut pari jakoi omenan ja kylvi siemenet, joista tämä lajike periytyy. Hedelmä on suuri, litteänpyöreä ja kellanvalkoinen, jossa roosanpunaista pintaväriä. Hedelmäliha vihreänvalkoista, mehukasta ja miedon aromaattista, vain aavistus happamuutta. Hedelmät käytetään vastapoimittuina. Sato kypsyy elokuun lopulla. Antaa runsaat sadot jo nuorena. Terve lajike.
Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6.
Tyyppi: Kesälajike
-
PIISKATAIMI
Kotimainen, aikainen, keskikokoinen hedelmä, joka on hyvänmakuinen ja lievästi omenahappoinen. Erinomainen herkkuomena. Suuret vaaleanpunaiset kukat. Osittain itsepölyttävä, eli antaa paremman sadon istutettuna toisen omenalajikkeen kanssa. Korkea C-vitamiinipitoisuus. Kestävä.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Kesälajike
-
Monen mielestä keltakaneli on maultaan kanelilajikkeista parhain. Hedelmä on Punakanelia hieman suurempi, mehikas ja miedosti hapan, siinä maistuu myös selvä kanelin aromi. Kehittyy erityisen hyvin hiekkamaassa. Kestävä ja runsassatoinen.
Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7.
Tyyppi: Syksylajike
-
Erikoinen omena, jolla on mieto ja makea hunajan aromi. Malto on murea ja mehukas. Todella kaunis päärynänmuotoinen omena. Terve lajike, jolla on hyvä vastustuskyky pihlajanmarjakoille ja ruvelle. Kestävä herkku- ja talousomena (mehu maistuu yhtä ihanalta kuin nektari).
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Syyslajike
-
Kotimainen lajike Piikkiöstä 1960-luvulta. Lobo x Huvitus. Hedelmä on suuri, pyöreän kartiomainen, lähes kokonaan punainen. Malto on vaaleaa ja hieman punertavaa, erittäin mehukasta ja kiinteää. Maku on miellyttävän hapokas ja hieman mausteinen. Kuori on kiiltävä ja vahamainen. Hyvä pöytähedelmä. Voimakaskasvuinen.
Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Suomalainen risteytys. Melba x Huvitus. Suuri omena, joka muistuttaa Melbaa. Omena on sekä mehukas että hyvänmakuinen. Maku on miedon happoinen ja sen aromi muistuttaa Melbaa. Herkkuomena, joka sopii myös talouskäyttöön. Antaa hyvän sadon joka vuosi.Terve lajike.
Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5.
Tyyppi: Kesälajike
-
PIISKATAIMI
Tunnettu vanha lajike Ruotsista. Hedelmä on keskikokoinen, kartionmuotoinen ja tulenpunainen aurinkopuolelta. Pinta on hieno ja kiiltävä. Erittäin miellyttävän makuinen. Yksi kauneimmista ja jaloimmista hedelmälajikkeista.
Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Paikallislajike Jepualta, Pohjanmaalta. Alkuperä tuntematon. Erittäin hyvä ja makea, keskisuuri hedelmä, josta tulee kunnolla kypsyessään ihanasti läpikuultava ja mehukas.Keltaiseen hedelmään muodostuu auringon puolelle punaisia viiruja. Harvinaisuus, jota lisätään vain Blomqvistin taimistolla.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Kesälajike
-
PIISKATAIMI
Venäläinen risteytys (Keltakaneli x Valkea kuulas) vuodelta 1938. Hedelmä on hieman keskikokoa pienempi ja keltainen vahamaisella pinnalla. Malto on pehmeää, mehukasta, makeaa ja miedonmakuista. Terve lajike.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7.
Tyyppi: Kesälajike
-
Erittäin lupaava, venäläinen ruvenkestävä talvilajike, jolla Vf-geenit, rekisteröity v. 2002. Runsassatoinen lajike, jolla korkealaatuiset, keskisuuret hedelmät, jotka voidaan varastoida helmikuulle asti. Vaaleankeltaisessa hedelmässä vadelmanpunainen pintaväri. Hedelmäliha on vihertävää, sileää, pehmeää ja mehukasta. Puu on keskisuuri, kruunu pyöreähkö, oksat kevyesti alaspäin riippuvat.
Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5).
Tyyppi: Talvilajike
-
Pidetty lajike, jolla suuret omenat n.250g. Maku on hienoarominen, miellyttävästi imelänhapan. Pohjaväri on keltainen, punertava auringon puolella. Melko kiinteä omena, jota voidaan varastoida muutamia viikkoja.Lajike on otettu lisäykseen tarhasta Suistamossa.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Venäläinen risteytys, jonka Blomqvistin taimisto toi Latviasta Suomeen vuonna 1986. Keskikokoisia ja makeita omenia, joilla on vain hyvin vähän hapokkuutta. Hedelmäliha on , mehukasta ja aromikasta. Sekä päärynän tuoksu että maku ovat aistittavissa. Muistuttaa Esterin päärynäomenaa, mutta hedelmät ovat suurempia. Terve, suhteellisenpienikasvuinen lajike, jolla on hyvät oksakulmat. Tulee varhain satoikään. Ihastuttavaomena, joka on mainio tuorehedelmä.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Kesälajike
-
Suomalainen risteytys (Lobo x Antonovka) Piikkiöstä vuodelta 1966. Kohtalaisen iso ja melkein täysin punainen hedelmä. Malto on valkoista ja kiinteää. Miellyttävän hapahko ja aromaattinen maku. Maltillisen kokoinen puu, jolla leveä latvusto. Terve lajike sekä talouskäyttöön, että syöntihedelmäksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Talvilajike
-
PIISKATAIMI
Kaunis, keskikokoinen/suuri punainen omena, jonka muoto on litistyneen pyöreä. Maku on makean hapahko ja aromi miedon mausteinen. Kypsyy syyskuun alussa ja kestää muutaman viikon varastoinnin. Voimakaskasvuinen puu, jonka oksat ovat pystyt ja hieman harottavat. Puun vanhetessa latvus leviää. Antaa satoa 4-5 vuoden kuluttua istuttamisesta. Melko terve lajike ja sitä voikin suositella luonnonmukaiseen viljelyyn. Maukas syöntiomena, mutta sopii myös talouskäyttöön.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Kesälajike
-
Hyvin kestävä suomalainen lajike 1830-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä, mehukas ja hyvin makea. Kuori on ohut, kiiltävä ja hiukan vahamainen. Joskus omenasta voi tulla mehukkaan läpinäkyvä. Malto on pehmeä, sileää, mehukasta ja makeaa, mukana häivähdys melonin aromia. Ei viinihappoisuutta, mutta korkea C-vitamiinipitoisuus. Kypsyy syyskuun alussa, ja voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Voimakaskasvuinen, mutta silti suhteellisen pieni puu. Hyvät oksakulmat. Viihtyy suhteellisen hyvin savimaassa. Usein kuluu 5-7 vuotta ennen ensimmäistä satoa. Erinomainen pölyttäjä. Talvenkesto hyvä!
Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6/7.
Tyyppi: Kesälajike
-
Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Syksylajike
-
PIISKATAIMI
Lokal raritet från Österbotten med mycket ovanligt utseende. Frukten ser närmast ut som ett päron som sitter fäst felväg i fruktskaftet.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Pohjoisemmilla alueilla hyvä vaihtoehto Valkeakuulas lajikkeelle.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6
Tyyppi: Kesälajike
-
Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Syksylajike
-
Varsin terve, runsassatoinen syyslajike Venäjältä. Hedelmät suuria, 135-170g, kiinteitä, kellertäviä, joissa paikoin punaista viirua pintavärinä. Maku makeanhapokas, mehukas, selvä viiniaromi. Anmtaa sadon varhain, voidaan varastoida noin kuukauden ajan. Puu on keskisuuri, latvusto melko leveä, pyöreähkö. Todella tykätty, laadukas herkkuomena.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto.
Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus), 1999. Trädet blir ganska litet med glest grenverk. Frukten är knappt medelstor, mörk purpurröd, emellanåt nästan svart! Fruktköttet är vitt med riklig röd färg under skalet. Äpplets saft är röd. Smaken är kryddig, svagt syrlig och söt. Mognar i slutet av september och håller sig ca en månad. Mycket omtyckt sort på plantskolan och speciell!
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Pilariomenapuu. Venäläisessä puutarhantutkimuslaitoksessa vapaapölytteisesti syntynyt lajike. Keskisuuria tai suuria hedelmiä, jotka kypsyvät syyskuun alku-keskivaiheilla. Malto on valkoista, hienoa ja erittäin mehukasta. Maultaan makeanhapokas, miellyttävä ja aromaattinen. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talousomenaksi. Voidaan varastoida noin 6 viikkoa. Keskisuuri, kompakti puu, jonka latvus on pilarimainen. Lajike tulee nopeasti satoikään ja antaa sen jälkeen säännöllisesti hyvän sadon. Ensimmäinen talvenkestävä pilariomena, jota voi viljellä myös maamme keski- ja pohjoisosissa!
Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6
Tyyppi: Syyslajike
-
Talvilajike, jolla on suuria, kauniita ja hieman epäsäännöllisen muotoisia hedelmiä. Maku on raikkaan kirpeä, mukana jonkin verran makeutta, vahva aromi. Syötävän kypsä muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Loistava sekä talous- että pöytäomenaksi. Hyvä vaihtoehto kylmempään ilmastoon talvilajikkeiden Åkerön, Aroman ja Lobon sijaan.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7.
Tyyppi: Talvilajike
-
Suosittu herkkuomena, joka huomattiin Osmolan taimistolla vuonna 1908 ja otettiin laajamittaiseen lisäykseen. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, kauniin vaaleankeltainen koristeellisella punoituksella. Maultaan virkistävän hapanimelä. Erinomainen herkku- ja talousomena. Korkea C-vitamiiniarvo. Puu pieni, mutta vahvakasvuinen. Tulee aikaisin satoikään, ja tuottaa pääsääntöisesti joka vuosi hyvän sadon. Sopii hyvin luomuviljelyyn.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Syksylajike
-
Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6.
Tyyppi: Syksylajike
-
Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
-
PIISKATAIMI
Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen.
Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena!
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6.
Tyyppi: Talvilajike
-
Ruotsista, Säfstaholmin taimistolta peräisin oleva lajike. Siemenlisäys vuodelta 1830. Tunnettu hedelmä, jolla on ruusunpunaisia viiruja keltavihreällä pohjalla. Keskikokoinen, hieman pitkulainen hedelmä. Malto on hienoa, valkoista, maukasta ja erittäin mehukasta. Voimakaskasvuinen puu. Hyvä pölyttäjä.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6.
Tyyppi: Kesälajike
-
(Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7.
Tyyppi: Kesälajike
-
Noin 100 vuotta sitten Suomeen tullut eestiläinen kesälajike. Keskikokoinen, keltainen ja ruusunpunaviiruinen omena. Maultaan mehukas, hapanimelä ja miellyttävän vadelmanmausteinen. Terve lajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Omenia voi varastoida 4-6 viikkoa. Hyvä pölyttäjä. Terve lajike jopa luomuviljelyyn.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6.
Tyyppi: Kesälajike
-
Suomalainen lajike, Huvitus x Lobo. Kaunis, hyvin iso, aikainen talvilajike. Malto on punertavaa. Omena on makean viinihappoinen, hienostuneen ja miellyttävän makuinen. Hyvä pöytähedelmä, mutta sopii hyvin myös talouskäyttöön. Kypsyy lokakuussa ja voidaan varastoida joulukuulle asti. Kaunis puu, jolla on hyvät ja lujat oksakulmat.
Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4
Tyyppi: Talvilajike
-
Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia.
Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5.
Tyyppi: Kesälajike
-
Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä.
Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6
Tyyppi: Syyslajike
-
Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6.
Tyyppi: Talvilajike
-
(Nautinto). Hieno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5.
Tyyppi: Syksylajike
-
Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike!
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Syksylajike
-
Alkuperä on tuntematon. Neiti Mannerheimin, Villnäsin tilan omistaja 1800-luvulla, mukaan tämä lajike löytyi tilalta jo 1810-luvun alusta. Hyvin erikoinen hedelmä, josta tulee niin mehukkaan läpikuultava, että sitä voi syödä lusikalla. Lyhyt säilymisaika. Maku makea, mukana aavistus hapokkuutta. Kutsutaan Vaasassa Persikka-omenaksi. Puulla on kompakti kasvutapa, ja se tulee varhain satoikään. Kaipaa kosteuttapidättävän maan, jotta antaa laadukasta satoa. Harvinainen.
Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6.
Tyyppi: Kesälajike
-
Suomalainen risteytys (Lobo x Punakaneli), joka on varsin runsassatoinen. Hedelmä on kauniin punainen, kaneliarominen ja suurempi kuin muilla kanelilajikkeilla. Voidaan varastoida jouluun saakka. Terve puu, jolla on kaunis kasvutapa.
Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7.
Tyyppi: Talvilajike
PIISKATAIMI Estelle omenapuu on saanut nimensä Ruotsin prinsessa Estellen mukaan, sillä se on samanikäinen jaloste. Jalosteen kehitti Bruno Marcus Pohjanmaalla 2012. Makeanhapokkaat ja keskisuuret omenat, joilla hieno aromi. Syyslajike, joka kypsyy samanaikaisesti kuin tavalliset kanelilajikkeet. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
PIISKATAIMI Kuhnosta, Saarijärven seuduilla, löydetty kaunis, punainen hedelmä. Hedelmä muistuttaa Bergiusta, mutta malto kiinteämpi. Omena keskikokoinen/iso ja harvoin hedelmäruven vioittama. Hapanimelä, aromaattinen maultaan. Terve! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
PIISKATAIMI Vanha ukrainalainen lajike, joka rekisteröitiin 1889, muistuttaa Antonovkaa. Keskisuuret-suuret, keltaiset hedelmät, joissa joskus auringon puolella kevyttä punertavaa viirua. Kypsyy marraskuussa. Maku raikaan hapokas. Hapokkuus kevenee, kun hedelmä kypsyy kokonaan. Terve, kestävä ja vakaa puu. Soveltuu hyvin mehu- ja soseomenaksi. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
Muistuttaa hiukan tavallista Antonovkaa, mutta pinnassa paikoin punaista väritystä. Hedelmä on selvästi suurempi, kuin tavallisella Antonovkalla ja maku on merkittävästi makeampi. Hyvä pöytä- ja taloushedelmä. Antaa varhain runsaan sadon. Omena painaa usein yli 400g. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
Kapea, pilarinmuotoinen omenapuu, josta tulee noin 100-150cm leveä ja 3-5 m korkea. Hedelmät ovat keskikokoisia, makeanhappamia ja ne kypsyvät syys-lokakuussa. Voidaan varastoida helmikuun lopulle. Tulee aikaisin satoikään. Oksia ei yleensä tarvitse karsia. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-3/4. Tyyppi: Syksy- / talvilajike
Ruotsalainen lajike 1850 -luvulta, jonka alkuperä mahdollisesti Venäjältä.Hedelmät suuret, kellanvihreät, punahohtoiset. Hyvin miellyttävän makuinen ja mehukas herkkuomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5) Tyyppi: Kesälajike
Tunnetun Sävstaholm lajikkeen punainen mutaatio Ruotsista vuodelta 1908. Hedelmä on kirkkaanpunainen ja hieman pitkänomainen. Erittäin hyvät, mehukkaat ja makeanhapokkaat hedelmät, jotka toki ylikypsinä muuttuvat jauhoisiksi, kuten useimmat muutkin kesälajikkeet. Hedelma saa viileämmässä ilmastossa erinomaisen maun. Yksi pidetyimmistä pöytä- ja herkkuomenoista kesälajikkeiden joukossa. Nopeakasvuinen, melko pieni puu, joka varhaisessa vaiheessa antaa runsaan sadon. Hyvä ja terve pölyttäjälajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
Venäläinen talvilajike, jolla suuret, 150-200g, keltapunaiset, kauniit hedelmä, joissa viiruja ja läikkiä. Malto vihertävä, mehukas ja maukas. Rupiresistentti. Melko runsassatoinen. Mainio pöytäomena, jonka hedelmät säilyvät hyvällä varastoinnilla syötävinä syys-helmikuun. Voimakaskasvuinen, korkea puu, jolla harva latvusto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike
PIISKATAIMI Sitruunaomena, joka löydettiin Piikkiöläisestä puutarhasta 1860-luvulla. Lajike on ollut unohduksissa pitkään, mutta teki 2000-luvulla paluun pidetyksi talousomenaksi alueella. Hedelmä on varsin hapan syötäväksi,, mutta soveltuu mainiosti talouskäyttöön mehuiksi, soseiksi ja viiniin. Hedelmä on pyöreä, väriltään vaalean keltavihreä, pinnassa punakeltaisia viiruja.Puu on leveäkasvuinen jo nuorena, vanhemmiten oksat alkavat helposti roikkua. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
Pelaräpple. Smalt, pelarformigt träd som blir ca 100-150 cm brett, och 3+ m högt. Frukten medelstor, gulröd, sötsyrlig. Beskärning behövs vanligen inte. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Syyslajike
Ruotsalainen siemenkylvetty omenalajike 1900-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, että vastakihlautunut pari jakoi omenan ja kylvi siemenet, joista tämä lajike periytyy. Hedelmä on suuri, litteänpyöreä ja kellanvalkoinen, jossa roosanpunaista pintaväriä. Hedelmäliha vihreänvalkoista, mehukasta ja miedon aromaattista, vain aavistus happamuutta. Hedelmät käytetään vastapoimittuina. Sato kypsyy elokuun lopulla. Antaa runsaat sadot jo nuorena. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
PIISKATAIMI Kotimainen, aikainen, keskikokoinen hedelmä, joka on hyvänmakuinen ja lievästi omenahappoinen. Erinomainen herkkuomena. Suuret vaaleanpunaiset kukat. Osittain itsepölyttävä, eli antaa paremman sadon istutettuna toisen omenalajikkeen kanssa. Korkea C-vitamiinipitoisuus. Kestävä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
Monen mielestä keltakaneli on maultaan kanelilajikkeista parhain. Hedelmä on Punakanelia hieman suurempi, mehikas ja miedosti hapan, siinä maistuu myös selvä kanelin aromi. Kehittyy erityisen hyvin hiekkamaassa. Kestävä ja runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike
Erikoinen omena, jolla on mieto ja makea hunajan aromi. Malto on murea ja mehukas. Todella kaunis päärynänmuotoinen omena. Terve lajike, jolla on hyvä vastustuskyky pihlajanmarjakoille ja ruvelle. Kestävä herkku- ja talousomena (mehu maistuu yhtä ihanalta kuin nektari). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syyslajike
Kotimainen lajike Piikkiöstä 1960-luvulta. Lobo x Huvitus. Hedelmä on suuri, pyöreän kartiomainen, lähes kokonaan punainen. Malto on vaaleaa ja hieman punertavaa, erittäin mehukasta ja kiinteää. Maku on miellyttävän hapokas ja hieman mausteinen. Kuori on kiiltävä ja vahamainen. Hyvä pöytähedelmä. Voimakaskasvuinen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
Suomalainen risteytys. Melba x Huvitus. Suuri omena, joka muistuttaa Melbaa. Omena on sekä mehukas että hyvänmakuinen. Maku on miedon happoinen ja sen aromi muistuttaa Melbaa. Herkkuomena, joka sopii myös talouskäyttöön. Antaa hyvän sadon joka vuosi.Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Kesälajike
PIISKATAIMI Tunnettu vanha lajike Ruotsista. Hedelmä on keskikokoinen, kartionmuotoinen ja tulenpunainen aurinkopuolelta. Pinta on hieno ja kiiltävä. Erittäin miellyttävän makuinen. Yksi kauneimmista ja jaloimmista hedelmälajikkeista. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
Paikallislajike Jepualta, Pohjanmaalta. Alkuperä tuntematon. Erittäin hyvä ja makea, keskisuuri hedelmä, josta tulee kunnolla kypsyessään ihanasti läpikuultava ja mehukas.Keltaiseen hedelmään muodostuu auringon puolelle punaisia viiruja. Harvinaisuus, jota lisätään vain Blomqvistin taimistolla. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
PIISKATAIMI Venäläinen risteytys (Keltakaneli x Valkea kuulas) vuodelta 1938. Hedelmä on hieman keskikokoa pienempi ja keltainen vahamaisella pinnalla. Malto on pehmeää, mehukasta, makeaa ja miedonmakuista. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
Erittäin lupaava, venäläinen ruvenkestävä talvilajike, jolla Vf-geenit, rekisteröity v. 2002. Runsassatoinen lajike, jolla korkealaatuiset, keskisuuret hedelmät, jotka voidaan varastoida helmikuulle asti. Vaaleankeltaisessa hedelmässä vadelmanpunainen pintaväri. Hedelmäliha on vihertävää, sileää, pehmeää ja mehukasta. Puu on keskisuuri, kruunu pyöreähkö, oksat kevyesti alaspäin riippuvat. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Talvilajike
Pidetty lajike, jolla suuret omenat n.250g. Maku on hienoarominen, miellyttävästi imelänhapan. Pohjaväri on keltainen, punertava auringon puolella. Melko kiinteä omena, jota voidaan varastoida muutamia viikkoja.Lajike on otettu lisäykseen tarhasta Suistamossa. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
Venäläinen risteytys, jonka Blomqvistin taimisto toi Latviasta Suomeen vuonna 1986. Keskikokoisia ja makeita omenia, joilla on vain hyvin vähän hapokkuutta. Hedelmäliha on , mehukasta ja aromikasta. Sekä päärynän tuoksu että maku ovat aistittavissa. Muistuttaa Esterin päärynäomenaa, mutta hedelmät ovat suurempia. Terve, suhteellisenpienikasvuinen lajike, jolla on hyvät oksakulmat. Tulee varhain satoikään. Ihastuttavaomena, joka on mainio tuorehedelmä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
Suomalainen risteytys (Lobo x Antonovka) Piikkiöstä vuodelta 1966. Kohtalaisen iso ja melkein täysin punainen hedelmä. Malto on valkoista ja kiinteää. Miellyttävän hapahko ja aromaattinen maku. Maltillisen kokoinen puu, jolla leveä latvusto. Terve lajike sekä talouskäyttöön, että syöntihedelmäksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
PIISKATAIMI Kaunis, keskikokoinen/suuri punainen omena, jonka muoto on litistyneen pyöreä. Maku on makean hapahko ja aromi miedon mausteinen. Kypsyy syyskuun alussa ja kestää muutaman viikon varastoinnin. Voimakaskasvuinen puu, jonka oksat ovat pystyt ja hieman harottavat. Puun vanhetessa latvus leviää. Antaa satoa 4-5 vuoden kuluttua istuttamisesta. Melko terve lajike ja sitä voikin suositella luonnonmukaiseen viljelyyn. Maukas syöntiomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
Hyvin kestävä suomalainen lajike 1830-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä, mehukas ja hyvin makea. Kuori on ohut, kiiltävä ja hiukan vahamainen. Joskus omenasta voi tulla mehukkaan läpinäkyvä. Malto on pehmeä, sileää, mehukasta ja makeaa, mukana häivähdys melonin aromia. Ei viinihappoisuutta, mutta korkea C-vitamiinipitoisuus. Kypsyy syyskuun alussa, ja voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Voimakaskasvuinen, mutta silti suhteellisen pieni puu. Hyvät oksakulmat. Viihtyy suhteellisen hyvin savimaassa. Usein kuluu 5-7 vuotta ennen ensimmäistä satoa. Erinomainen pölyttäjä. Talvenkesto hyvä! Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping). Suuret munanmuotoiset hedelmät voivat painaa jopa 200 g. Väri täysin kypsänä vihreänvalkoinen. Malto valkoista, pehmeää ja mehukasta. Maku mieto, miellyttävän hapan ja makeahko. Pohjoisemmilla alueilla hyvä vaihtoehto Valkeakuulas lajikkeelle. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6 Tyyppi: Kesälajike
Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
Varsin terve, runsassatoinen syyslajike Venäjältä. Hedelmät suuria, 135-170g, kiinteitä, kellertäviä, joissa paikoin punaista viirua pintavärinä. Maku makeanhapokas, mehukas, selvä viiniaromi. Anmtaa sadon varhain, voidaan varastoida noin kuukauden ajan. Puu on keskisuuri, latvusto melko leveä, pyöreähkö. Todella tykätty, laadukas herkkuomena. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus), 1999. Trädet blir ganska litet med glest grenverk. Frukten är knappt medelstor, mörk purpurröd, emellanåt nästan svart! Fruktköttet är vitt med riklig röd färg under skalet. Äpplets saft är röd. Smaken är kryddig, svagt syrlig och söt. Mognar i slutet av september och håller sig ca en månad. Mycket omtyckt sort på plantskolan och speciell! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
Pilariomenapuu. Venäläisessä puutarhantutkimuslaitoksessa vapaapölytteisesti syntynyt lajike. Keskisuuria tai suuria hedelmiä, jotka kypsyvät syyskuun alku-keskivaiheilla. Malto on valkoista, hienoa ja erittäin mehukasta. Maultaan makeanhapokas, miellyttävä ja aromaattinen. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talousomenaksi. Voidaan varastoida noin 6 viikkoa. Keskisuuri, kompakti puu, jonka latvus on pilarimainen. Lajike tulee nopeasti satoikään ja antaa sen jälkeen säännöllisesti hyvän sadon. Ensimmäinen talvenkestävä pilariomena, jota voi viljellä myös maamme keski- ja pohjoisosissa! Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6 Tyyppi: Syyslajike
Talvilajike, jolla on suuria, kauniita ja hieman epäsäännöllisen muotoisia hedelmiä. Maku on raikkaan kirpeä, mukana jonkin verran makeutta, vahva aromi. Syötävän kypsä muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Loistava sekä talous- että pöytäomenaksi. Hyvä vaihtoehto kylmempään ilmastoon talvilajikkeiden Åkerön, Aroman ja Lobon sijaan. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
Suosittu herkkuomena, joka huomattiin Osmolan taimistolla vuonna 1908 ja otettiin laajamittaiseen lisäykseen. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, kauniin vaaleankeltainen koristeellisella punoituksella. Maultaan virkistävän hapanimelä. Erinomainen herkku- ja talousomena. Korkea C-vitamiiniarvo. Puu pieni, mutta vahvakasvuinen. Tulee aikaisin satoikään, ja tuottaa pääsääntöisesti joka vuosi hyvän sadon. Sopii hyvin luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
PIISKATAIMI Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike
Ruotsista, Säfstaholmin taimistolta peräisin oleva lajike. Siemenlisäys vuodelta 1830. Tunnettu hedelmä, jolla on ruusunpunaisia viiruja keltavihreällä pohjalla. Keskikokoinen, hieman pitkulainen hedelmä. Malto on hienoa, valkoista, maukasta ja erittäin mehukasta. Voimakaskasvuinen puu. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
(Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
Noin 100 vuotta sitten Suomeen tullut eestiläinen kesälajike. Keskikokoinen, keltainen ja ruusunpunaviiruinen omena. Maultaan mehukas, hapanimelä ja miellyttävän vadelmanmausteinen. Terve lajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Omenia voi varastoida 4-6 viikkoa. Hyvä pölyttäjä. Terve lajike jopa luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
Suomalainen lajike, Huvitus x Lobo. Kaunis, hyvin iso, aikainen talvilajike. Malto on punertavaa. Omena on makean viinihappoinen, hienostuneen ja miellyttävän makuinen. Hyvä pöytähedelmä, mutta sopii hyvin myös talouskäyttöön. Kypsyy lokakuussa ja voidaan varastoida joulukuulle asti. Kaunis puu, jolla on hyvät ja lujat oksakulmat. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4 Tyyppi: Talvilajike
Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6 Tyyppi: Syyslajike
Ajan myötä isoksi kasvava, kotimainen, hyvin talvenkestävä puu. Hedelmä on hyvin kookas, punaoranssi ja hapahkon makuinen. Kypsänä erittäin hyvänmakuinen. Yksi parhaista taloushedelmistä. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Talvilajike
(Nautinto). Hieno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
Alkuperä on tuntematon. Neiti Mannerheimin, Villnäsin tilan omistaja 1800-luvulla, mukaan tämä lajike löytyi tilalta jo 1810-luvun alusta. Hyvin erikoinen hedelmä, josta tulee niin mehukkaan läpikuultava, että sitä voi syödä lusikalla. Lyhyt säilymisaika. Maku makea, mukana aavistus hapokkuutta. Kutsutaan Vaasassa Persikka-omenaksi. Puulla on kompakti kasvutapa, ja se tulee varhain satoikään. Kaipaa kosteuttapidättävän maan, jotta antaa laadukasta satoa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
Suomalainen risteytys (Lobo x Punakaneli), joka on varsin runsassatoinen. Hedelmä on kauniin punainen, kaneliarominen ja suurempi kuin muilla kanelilajikkeilla. Voidaan varastoida jouluun saakka. Terve puu, jolla on kaunis kasvutapa. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
Suomi 
Svenska