• VARTTAMISOKSAT Eestiläisen kärhöasiantuntija Uuno Kivistikin jalostama lajike 1950-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen tai iso, ja melkeinpä täysin violetinpunainen. Kukat ovat suuria ja tumman ruusunpunaisia. Myös malto on punainen! Hedelmä on hyvin hapokas ja sitä käytetään lähinnä talousomenana, mutta lämpiminä kesinä siitä voi kehittyä jopa hyvä syöntihedelmä. Terve, melko aikaisin satoiän saavuttava puu, jolla hyvät oksakulmat. Hyvin harvinainen lajike! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Mehukas, keltapunainen luumu Kiinasta. Aikainen ja runsassatoinen. Hedelmä suurikokoinen, usein yli 60 g! Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Suuri kaunis luumu Pohjois-Kiinasta. Hedelmä jopa 60 g. Erittäin mehukas ja hyvä herkkuhedelmä. Runsasatoinen. Kauniit, terveet lehdet tiheässä lehvästössä. Ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Erittäin kiinnostava uutuus Uralilta. Suuret hedelmät, 170-300 g, kypsyvät syyskuun loppupuolella. Hedelmät kauniin keltaisia, auringon puolella punertava pintaväri. Saanut makutestissä 4,6 / 5 pistettä! Malto mehukasta, miellyttävän makeanhapanta. Erittäin talvenkestävä ja ruvelle resistentti lajike. Säilyvyys 5-6 viikkoa. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5(6). Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Kinesiskt plommon med stora vackert gulröda frukter, 60 - 70 g. Kallas i Kina för Persikoplommon. Delvist självfertil. Tät kompakt krona med vackert friska blad. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Terve ja erittäin talvenkestävä lajike (tuottanut satoa mm Sallassa). Malto pehmeää, mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin makea ja aromikas. Hedelmä suurehko 130–150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi kantaan päin suippeneva. Kypsä syyskuun puolivälissä. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Otettiin valtakunnalliseen koeviljelyyn Venäjällä 1980 ja nimettiin lajikerekisteriin 1993. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Sommartsort
  • VARTTAMISOKSAT Aromikas ja makeanhapan herkkuluumu Kiinasta. Hedelmät n.35 g (jopa 60 g). Puu on terve ja sillä on hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Sato kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Mehukas, keltainen luumu Kiinasta Jilin provinssista. Luumut ovat mehukkaita ja suuria, 30-50 g (jopa 60g). Maku on aromaattisen makea, hapokkuutta sopivasti. Varsinainen herkku. Terve puu, jolla hyvä vastustuskyky haulitautia vastaan. Kauniit lehdet ja syysväri, kypsyy aikaisin. Ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Kiinalainen luumu
  • VARTTAMISOKSAT Medelstort päron som mognar mycket tidigt, oftast redan i augusti. Riklig skörd, och trädet blir fort bördigt. Vinterhärdigt sort som är motståndskraftig mot skorv. Stort träd. Frukten är mjuk och saftig med hög sötma. Hållbarhet ca 3 veckor, Delvist självfertil, men korspollinering rekommenderas. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT

    Yksi kestävimmistä persikkalajikkeista, joka on kotoisin Venäjältä. Erittäin pidetty lajike, jolla on makeat ja mehukkaat hedelmät. Kukkii kauniin vaaleanpunaisena aikaisin keväällä. Voi tarvita suojausta jäätymiselta kylmillä alueilla. Sopii myös talvipuutarhoihin ja kasvihuoneisiin. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Persikka
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen persikkalajike, yksi kestävimmistä lajikkeista Rigan lisäksi. Kukkii hyvin aikaisin roosan värisin kukin. Makeat ja mehukkaat hedelmät. Sopii jopa talvipuutarhaan tai kasvihuoneeseen. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4. Tyyppi: Persikka
  • VARTTAMISOKSAT Suomalainen risteytys (Lobo x Punakaneli), joka on varsin runsassatoinen. Hedelmä on kauniin punainen, kaneliarominen ja suurempi kuin muilla kanelilajikkeilla. Voidaan varastoida jouluun saakka. Terve puu, jolla on kaunis kasvutapa. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Koeviljelyksellämme (vyöh. IV) vuodesta 1998 lähtien ollut hyvältä maistuva Virolainen lajike. Ihanan päärynänmakuiset, mehukkaat hedelmät kypsyvät aikaisin. Ruskeanvihreät, lähes keskikokoiset päärynät ovat hyvin mehukkaita. Antaa jo nuorena runsaan sadon. Puu melko pienikasvuinen. On toistaiseksi kestänyt täydellisesti kaikki talvet koeviljelyksellämme. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Vaasalaisen Oscar Syringin mukaan tämä on yksi Suomen arvokkaimpia talvihedelmiä. Hän aloitti jalostamisen 1940-luvulla. Keskikokoinen/kookas, munanmuotoinen omena muistuttaa Åkerö lajiketta, mutta on Syringin mukaan talvenkestävämpi. Voidaan säilyttää maalis-huhtikuuhun asti. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Ruotsista, Säfstaholmin taimistolta peräisin oleva lajike. Siemenlisäys vuodelta 1830. Tunnettu hedelmä, jolla on ruusunpunaisia viiruja keltavihreällä pohjalla. Keskikokoinen, hieman pitkulainen hedelmä. Malto on hienoa, valkoista, maukasta ja erittäin mehukasta. Voimakaskasvuinen puu. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen avopölytteinen siemenlajike 1980-luvulta. Ruvenkestävä ja terve lajike, jolla on Vf-geenit. Hedelmä on keskisuuri, 120-170 g, ja pitkulainen. Pohjaväri on vihreänkeltainen, pintaväri kirkkaanpunainen. Malto on kiinteää, vaaleaa ja mehukasta. Maku on miellyttäväm makeanhapokas. Hedelmä on syöntikypsä lokakuusta helmikuulle. Puu tulee varhain satoikään ja on runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Uudempi suomalainen lajike (Lobo x Huvitus). Puu on melko pienikokoinen. Hedelmät ovat keskikokoisia, tumman purppuranpunaisia, melkeinpä mustia. Malto on valkoista, kuoren alta punaista. Maku mausteinen, miedon kirpeä ja makea. Omenat kypsyvät syyskuussa ja säilyvät noin kuukauden. Hyvin tykätty ja erityinen! Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen jalostus vuodelta 1907. Valkoinen Nalif x Kitajka. Tämä omalaatuinen hedelmä on tummankeltainen/ oranssi, pieni ja kypsänä mehukkaan kuultava. Maultaan se on makea, marmelaadikarkkia muistuttava ja kypsyy aikaisin elokuussa. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Helrött, stort päron framtaget vid Moskvas Universitet, Ryssland. Frukten blir stor, upptill 200 g, och vacker med bra smak. God vinterhärdighet och blir medeltidigt bördig. Kan lagras ca 1,5 månad. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Kaunis, varsin talvenkestävä, terve kesäpäärynä Moskovan yliopistosta. Hedelmä on keskisuuri/suuri, 100-130g, pohjaväri on keltainen, pintavärissä kirkkaanpunaista. Malto on vaaleaa, kiinteää, sileää ja erittäin mehukasta. Maku on tykätty, makeanhapan ja aromikas. Terve lajike, jonka sato kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Voidaan varastoida joitain viikkoja. Runsassatoinen, antaa ensimmäisen satonsa varhain.Osittain itsepölyttyvä, mutta ristipölytystä suositellaan. Lupaava uusi lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Syringin taimistosta Gerbystä, Vaasasta, 1940-luvulta peräisin oleva aikainen syyslajike. Antaa aikaisemmin satoa kuin Kelta- ja Punakaneli. Keskikokoinen, mehukas, makea ja usein läpikuultava omena kypsyy syyskuussa. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5/6.  SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Den äldsta och härdigaste kanelsorten, går även under namnet Brunkanel. Orangestrimmig frukt med rik, aromatisk smak och förnimmelse av kanel. Frukten är aningen större än Gul kanel och Röd kanel och mognar hos oss i mitten-slutet av september. Kraftigt växtsätt med gles krona. Kan dröja 5-8 år innan man kan förvänta skörd. Långlivad och frisk sort bra som färskfrukt och i hushållet. Bra pollenlämnare. Enligt Dr. Eneroths Pomologi "Den egendomligaste äppelsort i Norden", 1866. Vyöhyke: FI 1-5(6).  SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Porin päärynä on hieno päärynälöytö Porista. Keskisuuret-suuret hedelmät ovat syksyllä kullankeltaiset. Maku on lievästi happoinen, raikas ja mausteinen. Puu on suurisatoinen, sato kypsyy syyskuussa. Lajike on ilmeisen itsepölytteinen, mutta ristipölytystä suositellaan. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Tunnetun Sävstaholm lajikkeen punainen mutaatio Ruotsista vuodelta 1908. Hedelmä on kirkkaanpunainen ja hieman pitkänomainen. Erittäin hyvät, mehukkaat ja makeanhapokkaat hedelmät, jotka toki ylikypsinä muuttuvat jauhoisiksi, kuten useimmat muutkin kesälajikkeet. Hedelma saa viileämmässä ilmastossa erinomaisen maun. Yksi pidetyimmistä pöytä- ja herkkuomenoista kesälajikkeiden joukossa. Nopeakasvuinen, melko pieni puu, joka varhaisessa vaiheessa antaa runsaan sadon. Hyvä ja terve pölyttäjälajike. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka muistuttaa hieman Pepiä, mutta on sitä vähän suurempi, n.80 g. Malto on pehmeää, mehukasta, aromaattista ja makeaa, mukana erittäin miellyttävä päärynän aromi. Hedelmiä voidaan varastoida muutamia viikkoja. Mainio tuorehedelmä, mutta sopii myös talouskäyttöön aromikkuutensa ansiosta. Melko voimakaskasvuinen, pyramidinmuotoinen, tiheä puu. Antaa varhain ensimmäisen satonsa. Itsepölyttävä, mutta ristipölytys antaa varmemman sadon. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT (Nautinto). Hieno risteytys Moskovan yliopistosta, 1972. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväritys on vihreänkeltainen ja kirkkaanpunaiset viirut kulkevat lähes koko omenan ympärillä. Malto on kuoren alta punertavaa ja mehukasta. Aromiltaan miedosti vadelmanmakuinen. Erittäin talvenkestävä lajike. Myös ruvenkestävyys on hyvä. Tulee satoikään jo nuorena ja on runsassatoinen melkein joka vuosi. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyy jouluun saakka. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3.  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Suomalainen lajike Leivonmäeltä. Luumut ovat pieniä, pyöreitä ja sinisiä.Hedelmäliha on keltaruskeaa ja erittäin maukasta.Itsepölyttyvä. Yksi parhaista lajikkeista pohjoisemmille alueille, koska hedelmät kypsyvät niin aikaisin, jo syyskuun alussa. Puu tulee varhain satoikään. Hyvä pölyttäjä muille luumuille. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Luumu
  • VARTTAMISOKSAT Kirsikkaluumu. Venäläinen risteytys. Kaunis, suuri hedelmä, joka kypsyy aikaisin, jo elokuun lopussa. Hedelmäliha on keltaista, mehukasta, makeaa ja hyvän makuista. Kivi on pieni ja irtoaa helposti hedelmälihasta. Melko matalakasvuinen puu. Lajike on osittain itsepölytteinen, mutta sadosta tulee parempi, kun lähelle istuttaa toisen kirsikkaluumun. Yksi suosituimpia kirsikkaluumuja. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4/5. Tyyppi: Hybridiluumu / Kirsikkaluumu
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen kesäpäärynä, jolla erittäin hyvä maku. Hedelmä kypsyy aikaisin, rakenne tulee lähes voimaiseksi kypsänä, paino noin 70 g. Sato on varsin runsas. Puu on keskisuuri. Kosteuttapidättävä maa on maun vuoksi tärkeä. Aikaisimmin kypsyvä? kaikista päärynälajikkeista, voidaan varastoida n. 2 vk. Osittain itsepölyttyvä, kuitenkin ristipölytystä suositellaan Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Makeakirsikka, joka on peräisin Astrid Lindgrenin Vimmerbystä, Smoolannin Vaahteramäeltä. Maukas, makeahko, vain miedosti hapan. Voimakkaasti kasvava puu, joka tulee satoikään melko nopeasti. Tulee istuttaa toisen makeakirsikan kanssa sadon saamiseksi. Vyöhyke: FI 1-2/3. SE 1-4. Tyyppi: Kirsikka / Makeakirsikka
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, jolla keskikokoiset, hyvät, tummanpunaiset hedelmät. Hedelmäliha on kiinteää, jonka vuoksi se ei halkeile edes sateisina kesinä. Keskisuuri puu, jolla kompakti lehvästö. Yksi suosituimmista lajikkeista kokeiltavaksi vähän ylemmillä vyöhykkeillä. Ei itsepölyttävä, istutetaan yhdessä toisen makeakirsikan kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kirsikka / Makeakirsikka
  • VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4.  SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Vähän tavallista Antonovkaa muistuttava hedelmä, mutta osittain punainen peiteväri, ja maultaan huomattavasti parempi. Hedelmä on kookas. Hyvä pöytä ja talousomena. Aikais- ja runsassatoinen. Vakaa puu, jolla hyvät oksakulmat, ja joka antaa hyvän sadon jo varhain. Hedelmä painaa usein yli 400 g, jopa yli 700 g hedelmiä on esiintynyt. Terve lajike, joka soveltuu luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4(5).  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • Liettualainen makeakirsikka lajike, joka on saanut nimensä kotipaikkansa Vytenun mukaan. Kauniit loistavan keltaiset hedelmät kypsyvät heinäkuun lopulla. Hedelmä on todella makea, melkein kuin karamelli, ei mainittavasti hapan. Maukas syötäväksi sellaisenaan, mutta hieno myös käytettäväksi koristeena. Voimakaskasvuinen puu, joka vaatii leikkausta saadaakseen hyvän muodon. Antaa runsaan sadon, Suomessa saatu jopa jopa 20 l/puu. Ei ole itsepölyttävä, vaan tulee istuttaa toisen makeakirsikan kanssa sadon saamiseksi. Vyöhyke: I-III Tyyppi: Makeakirsikka
  • VARTTAMISOKSAT Leningradskaja Tsornaja. Voimakaskasvuinen ja suuri puu, joka antaa runsaan sadon istutettuna toisen makeakirsikka lajikkeen läheisyyteen. Hedelmä on melko pieni ja kypsyy heinäkuun lopulla, jolloin se on melkein musta. Hedelmä on hyvä sekä tuore- että talousmarjana. Yksi talvenkestävimmistä makeakirsikoista. Istutetaan toisen makeakirsikan kanssa. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Kirsikka / Makeakirsikka
  • VARTTAMISOKSAT Erityisesti uuni- ja soseomenaksi sopiva aikainen ja terve talvilajike. Hetken varastoinnin jälkeen myös mainio pöytähedelmä. Omena on hyvin kookas, joskus jopa yli 500g, ja keltapunainen. Jalo ja miellyttävä maku. Puu hyvämuotoinen ja terve, antaa satoa varhain. Kasvutapa varsin erikoinen, pitkät oksat kasvavat suoraan rungosta. Kiitos hyvien oksakulmien, puu jaksaa kantaa painavat hedelmänsä hyvin. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT Eestiläinen kesälajike 1700-luvulta, jota on viljelty Suomessa 1800-luvun loppuolelta lähtien. Keskikokoiset/kookkaat hedelmät ovat kiinteitä, ja läpikuultavan mehukkaita, kun vedensaanti on hyvä. Maultaan erinomainen ja raikkaan makeanhappoinen, mukanan aavistus päärynän aromia. Kauniilla puulla on säännöllinen kasvutapa. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Kutsutaan myös Tallinnan päärynäomenaksi. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Suomalainen risteytys. Melba x Huvitus. Suuri omena, joka muistuttaa Melbaa. Omena on sekä mehukas että hyvänmakuinen. Maku on miedon happoinen ja sen aromi muistuttaa Melbaa. Herkkuomena, joka sopii myös talouskäyttöön. Antaa hyvän sadon joka vuosi.Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-3(4).  SE 1-4/5. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Sitruunaomena, joka löydettiin Piikkiöläisestä puutarhasta 1860-luvulla. Lajike on ollut unohduksissa pitkään, mutta teki 2000-luvulla paluun pidetyksi talousomenaksi alueella. Hedelmä on varsin hapan syötäväksi, , mutta soveltuu mainiosti talouskäyttöön mehuiksi, soseiksi ja viiniin. Hedelmä on pyöreä, väriltään vaalean keltavihreä, pinnassa punakeltaisia viiruja.Puu on leveäkasvuinen jo nuorena, vanhemmiten oksat alkavat helposti roikkua. Vyöhyke: FI 1-3.  SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Erinomaisesti rupea kestävä lajike. Sato alkaa aikaisin ja on säännöllinen. Hedelmä on 120–130 g, pinta sileä ja vahainen. Malto kellertävää, mehukasta ja pehmeää. Maku makeanhappoista, aromaattista ja miellyttävää. Hedelmät säilyvät n. 2–3 kuukautta. Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta (Olga x Lesnaja Krasavitsa). Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
  • VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5.  SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus) introd. 1996, men korsad på 1960-talet. Frukten är medelstor till stor och vackert röd. Mycket angenäm smak där sötma och syrlighet är i balans. Fruktköttet är medelgrovkornigt, saftigt och rödstrimmigt. Ett gott ätäpple som kan lagras några veckor. Trädet är medelstarkväxande med utbredd krona. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Erikoinen omena, jolla on mieto ja makea hunajan aromi. Malto on murea ja mehukas. Todella kaunis päärynänmuotoinen omena. Terve lajike, jolla on hyvä vastustuskyky pihlajanmarjakoille ja ruvelle. Kestävä herkku- ja talousomena (mehu maistuu yhtä ihanalta kuin nektari). Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Paikallinen lajike Pietarsaaresta, Pohjanmaalta, tuntematon alkuperä. Vaaleanlilat/keltapunaiset, keskisuuret hedelmät, joilla erittäin hyvä maku. Vaikuttaa olevan erittäin talvenkestävä, koska emopuu on selvinnyt vuosikymmeniä ilman talvivaurioita. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Luumu
  • VARTTAMISOKSAT Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4.  SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
  • VARTTAMISOKSAT Ruotsalainen siemenkylvetty omenalajike 1900-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, että vastakihlautunut pari jakoi omenan ja kylvi siemenet, joista tämä lajike periytyy. Hedelmä on suuri, litteänpyöreä ja kellanvalkoinen, jossa roosanpunaista pintaväriä. Hedelmäliha vihreänvalkoista, mehukasta ja miedon aromaattista, vain aavistus happamuutta. Hedelmät käytetään vastapoimittuina. Sato kypsyy elokuun lopulla. Antaa runsaat sadot jo nuorena. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5.  SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
  • VARTTAMISOKSAT Aikainen, latvialainen lajike. Jättikokoinen päärynä, jopa 400-500g. Herättää huomiota Pohjanmaan kotipuutarhoissa. Makea, mieto ja erittäin mehukas hedelmä, joka on vain hivenen rakeinen. Voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Antaa aikaisin ensimmäisen satonsa. Koska hedelmät ovat suuria, ja sato runsas, voivat oksat katketa ilman tuentaa. Osittain itsepölyttävä, mutta ristipölytystä suositellaan. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-4(5). Tyyppi: Syksylajike
Till toppen