-
VARTTAMISOKSAT Suuri hedelmä, jolla keltainen pohjaväri ja lähes kauttaaltaan punainen pintaväri. Malto on vaaleaa, kiinteää ja mehukasta. Maku erittäin hyvä. Runsassatoinen lajike, joka tulee istuttaa yhdessä toisen pölyttäjälajikkeen kanssa sadon muodostumiseksi. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Den äldsta och härdigaste kanelsorten, går även under namnet Brunkanel. Orangestrimmig frukt med rik, aromatisk smak och förnimmelse av kanel. Frukten är aningen större än Gul kanel och Röd kanel och mognar hos oss i mitten-slutet av september. Kraftigt växtsätt med gles krona. Kan dröja 5-8 år innan man kan förvänta skörd. Långlivad och frisk sort bra som färskfrukt och i hushållet. Bra pollenlämnare. Enligt Dr. Eneroths Pomologi "Den egendomligaste äppelsort i Norden", 1866. Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Vanha venäläinen lajike 1800-luvun alkupuolelta. Erityisen pidetty mehujen, soseiden, hillojen ja viinin valmistuksessa. Hedelmä on punavihreä, juuri ja juuri keskikokoinen, litistetyn munan muotoinen, mutta usein yksi sivu on muita korkeampi. Hedelmäliha mehukasta, maku raikas, viinihappoisen makea.Tuoksu mausteinen ja miellyttävä. Suuri puu, jonka oksat harvoin katkeilevat. Antaa runsaan sadon, jota voi varastoida joulukuulle. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Vähän tavallista Antonovkaa muistuttava hedelmä, mutta osittain punainen peiteväri, ja maultaan huomattavasti parempi. Hedelmä on kookas. Hyvä pöytä ja talousomena. Aikais- ja runsassatoinen. Vakaa puu, jolla hyvät oksakulmat, ja joka antaa hyvän sadon jo varhain. Hedelmä painaa usein yli 400 g, jopa yli 700 g hedelmiä on esiintynyt. Terve lajike, joka soveltuu luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4(5). SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Tunnetun Sävstaholm lajikkeen punainen mutaatio Ruotsista vuodelta 1908. Hedelmä on kirkkaanpunainen ja hieman pitkänomainen. Erittäin hyvät, mehukkaat ja makeanhapokkaat hedelmät, jotka toki ylikypsinä muuttuvat jauhoisiksi, kuten useimmat muutkin kesälajikkeet. Hedelma saa viileämmässä ilmastossa erinomaisen maun. Yksi pidetyimmistä pöytä- ja herkkuomenoista kesälajikkeiden joukossa. Nopeakasvuinen, melko pieni puu, joka varhaisessa vaiheessa antaa runsaan sadon. Hyvä ja terve pölyttäjälajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen talvilajike, jolla suuret, 150-200g, keltapunaiset, kauniit hedelmä, joissa viiruja ja läikkiä. Malto vihertävä, mehukas ja maukas. Rupiresistentti. Melko runsassatoinen. Mainio pöytäomena, jonka hedelmät säilyvät hyvällä varastoinnilla syötävinä syys-helmikuun. Voimakaskasvuinen, korkea puu, jolla harva latvusto. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Ehdottomasti yksi kestävimmistä omenalajikkeista. Lajikkeella on venäläinen alkuperä, se tuli Suomeen 1800-luvulla. Voidaan viljellä jopa Sallan korkeudella, Suomen Lapissa. Omenat ovat keskisuuria, pitkähköjä ja kevyesti kasaanpainuneen mallisia. Hedelmä on makea, lähes viinihapoton ja kypsyy syyskuun alkupuolella. Muistuttaa maultaan hieman 'Golden Deliciousta', jos on saanut kasvaa kosteutta pidättävässä maassa. Kuivlla paikalla hedelmistä muodostuu mauottomia. Voimakaskasvuinen kauniilla ja vahvalla oksistolla. Erittäin talvenkestävä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Sitruunaomena, joka löydettiin Piikkiöläisestä puutarhasta 1860-luvulla. Lajike on ollut unohduksissa pitkään, mutta teki 2000-luvulla paluun pidetyksi talousomenaksi alueella. Hedelmä on varsin hapan syötäväksi, , mutta soveltuu mainiosti talouskäyttöön mehuiksi, soseiksi ja viiniin. Hedelmä on pyöreä, väriltään vaalean keltavihreä, pinnassa punakeltaisia viiruja.Puu on leveäkasvuinen jo nuorena, vanhemmiten oksat alkavat helposti roikkua. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Aikainen talvilajike, joka muistuttaa Grenmannia. Hedelmä on miellyttävän aromaattinen ja makea. Suosittu tuorehedelmä, jota voi varastoida jopa 2 kuukautta. Soveltuu hyvin myös soseeksi ja mehuksi. Hyvä tasapaino makeuden ja viinihapon suhteen. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT valkokukkainen paratiisiomenapuu. Suhteellisen pieni puu, jolla on tiivis latvusto. Kukkii upeasti jo nuorena. Hedelmät 3-4 cm kokoisia, ja niistä tekee hyvää omenasosetta ja mahtavaa mehua. Maku on makeanhapan ja melko miellyttävä. Hedelmällä on korkea C-vitamiinipitoisuus. Kaunis puu iloksi ja hyödyksi. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut
-
VARTTAMISOKSAT Ruotsalainen siemenkylvetty omenalajike 1900-luvun alkupuolelta. Tarina kertoo, että vastakihlautunut pari jakoi omenan ja kylvi siemenet, joista tämä lajike periytyy. Hedelmä on suuri, litteänpyöreä ja kellanvalkoinen, jossa roosanpunaista pintaväriä. Hedelmäliha vihreänvalkoista, mehukasta ja miedon aromaattista, vain aavistus happamuutta. Hedelmät käytetään vastapoimittuina. Sato kypsyy elokuun lopulla. Antaa runsaat sadot jo nuorena. Terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Kotimainen, aikainen, keskikokoinen hedelmä, joka on hyvänmakuinen ja lievästi omenahappoinen. Erinomainen herkkuomena. Suuret vaaleanpunaiset kukat. Osittain itsepölyttävä, eli antaa paremman sadon istutettuna toisen omenalajikkeen kanssa. Korkea C-vitamiinipitoisuus. Kestävä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Syringin taimistossa Gerbyssä, Vaasassa, 1930-luvulla jalostettu mehukas ja makea lajike.Pohjaväriltään oranssinkeltainen suurikokoinen omena, jolla on lämpimänpunainen peiteväri. Vastustuskykyinen hedelmäruvelle, eikä siihen tule helposti pihlajanmarjakoitakaan. Herkkuomena. Talvenkestävämpi, kuin muut Astrakaanilajikkkeet. Ihanasti tuoksuva ja erittäin harvinainen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Monen mielestä keltakaneli on maultaan kanelilajikkeista parhain. Hedelmä on Punakanelia hieman suurempi, mehikas ja miedosti hapan, siinä maistuu myös selvä kanelin aromi. Kehittyy erityisen hyvin hiekkamaassa. Kestävä ja runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen jalostus vuodelta 1907. Valkoinen Nalif x Kitajka. Tämä omalaatuinen hedelmä on tummankeltainen/ oranssi, pieni ja kypsänä mehukkaan kuultava. Maultaan se on makea, marmelaadikarkkia muistuttava ja kypsyy aikaisin elokuussa. Hyvä pölyttäjä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-7. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike Piikkiöstä 1960-luvulta. Lobo x Huvitus. Hedelmä on suuri, pyöreän kartiomainen, lähes kokonaan punainen. Malto on vaaleaa ja hieman punertavaa, erittäin mehukasta ja kiinteää. Maku on miellyttävän hapokas ja hieman mausteinen. Kuori on kiiltävä ja vahamainen. Hyvä pöytähedelmä. Voimakaskasvuinen. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Tunnettu suomalainen, aikainen kesälajike vuodelta 1895. Pienet / keskisuurit hedelmät, jotka tulevat auringon puolelta kirkkaanpunaisiksi ja kypsyvät elokuun lopulla. Todella hyvät, miedosti imelänhappamat hedelmät, jotka ovat lähes valkoisia ja mehukkaita sisältä. Kerrassaan mainio tuorehedelmä, jota voi varastoida korkeintaan joitakin viikkoja, mutta josta saa korkealaatuista omenasosetta. Melko pieni puu, joka antaa nopeasti ensimmäisen satonsa. Raakileiden karsimista suositellaan, jotta puu jaksaa kantaa ja muodosta suurempia hedelmiä. Hyvä pölyttäjä, jota Suomessa käytetään ahkerasti jalostustyössä. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Paikallislajike Jepualta, Pohjanmaalta. Alkuperä tuntematon. Erittäin hyvä ja makea, keskisuuri hedelmä, josta tulee kunnolla kypsyessään ihanasti läpikuultava ja mehukas.Keltaiseen hedelmään muodostuu auringon puolelle punaisia viiruja. Harvinaisuus, jota lisätään vain Blomqvistin taimistolla. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen hedelmäruvelle resistentti lajike, jolla Vf-geenit. Rekisteröity v. 2022. Hedelmä pitkänomainen ja tasakokoisia, usein n. 130g. Kypsien hedelmien pohjaväri on kullankeltainen, pintaväri vadelmanpunainen, myös runsaasti viiruja ja pisteitä esiintyy. Hedelmäliha on kiinteää ja mehukasta, kypsässä hedelmässä miellyttävän makeanhapanta. Kuori kiiltävä ja öljyinen. Puu antaa jo aika nuorena melko runsaan sadon. Hedelmää voidaan varastoida helmikuulle, ja maistuu parhaalle, kun on varatoitu yli joulun. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-4. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Pidetty lajike, jolla suuret omenat n.250g. Maku on hienoarominen, miellyttävästi imelänhapan. Pohjaväri on keltainen, punertava auringon puolella. Melko kiinteä omena, jota voidaan varastoida muutamia viikkoja.Lajike on otettu lisäykseen tarhasta Suistamossa. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen risteytys, jonka Blomqvistin taimisto toi Latviasta Suomeen vuonna 1986. Keskikokoisia ja makeita omenia, joilla on vain hyvin vähän hapokkuutta. Hedelmäliha on , mehukasta ja aromikasta. Sekä päärynän tuoksu että maku ovat aistittavissa. Muistuttaa Esterin päärynäomenaa, mutta hedelmät ovat suurempia. Terve, suhteellisenpienikasvuinen lajike, jolla on hyvät oksakulmat. Tulee varhain satoikään. Ihastuttavaomena, joka on mainio tuorehedelmä. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Suomalainen risteytys (Lobo x Antonovka) Piikkiöstä vuodelta 1966. Kohtalaisen iso ja melkein täysin punainen hedelmä. Malto on valkoista ja kiinteää. Miellyttävän hapahko ja aromaattinen maku. Maltillisen kokoinen puu, jolla leveä latvusto. Terve lajike sekä talouskäyttöön, että syöntihedelmäksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Erityisesti uuni- ja soseomenaksi sopiva aikainen ja terve talvilajike. Hetken varastoinnin jälkeen myös mainio pöytähedelmä. Omena on hyvin kookas, joskus jopa yli 500g, ja keltapunainen. Jalo ja miellyttävä maku. Puu hyvämuotoinen ja terve, antaa satoa varhain. Kasvutapa varsin erikoinen, pitkät oksat kasvavat suoraan rungosta. Kiitos hyvien oksakulmien, puu jaksaa kantaa painavat hedelmänsä hyvin. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Kaunis, keskikokoinen/suuri punainen omena, jonka muoto on litistyneen pyöreä. Maku on makean hapahko ja aromi miedon mausteinen. Kypsyy syyskuun alussa ja kestää muutaman viikon varastoinnin. Voimakaskasvuinen puu, jonka oksat ovat pystyt ja hieman harottavat. Puun vanhetessa latvus leviää. Antaa satoa 4-5 vuoden kuluttua istuttamisesta. Melko terve lajike ja sitä voikin suositella luonnonmukaiseen viljelyyn. Maukas syöntiomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Hyvin kestävä suomalainen lajike 1830-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä, mehukas ja hyvin makea. Kuori on ohut, kiiltävä ja hiukan vahamainen. Joskus omenasta voi tulla mehukkaan läpinäkyvä. Malto on pehmeä, sileää, mehukasta ja makeaa, mukana häivähdys melonin aromia. Ei viinihappoisuutta, mutta korkea C-vitamiinipitoisuus. Kypsyy syyskuun alussa, ja voidaan varastoida 3-4 viikkoa. Voimakaskasvuinen, mutta silti suhteellisen pieni puu. Hyvät oksakulmat. Viihtyy suhteellisen hyvin savimaassa. Usein kuluu 5-7 vuotta ennen ensimmäistä satoa. Erinomainen pölyttäjä. Talvenkesto hyvä! Vyöhyke: FI 1-5(6). SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Vanha venäläinen lajike 1800-luvulta. Kaunis hedelmä, erinomaisella aromilla ja vähän päärynää muistuttavalla maulla. Keskikokoinen hedelmä. Miellyttävän viinihappoinen maku. Parhaan aromin esiintulemiseksi hedelmän tulisi saada kypsyä puussa. Kestävä ja terve lajike, joka menestyy myös savimaalla. Sopii luomuviljelyyn. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Luultavasti yksi kauneimmista koristeomenapuista kiitos koristeellisen kasvutavan ja tummien liuskaisten lehtien, jotka säilyttävät värinsä yli koko sesongin. Alkukesästä kukkii runsain punaroosan sävyisin kukin. Lehdissä kaunis syysväritys. Muodostaa melko niukasti erittäin pieniä (1-1,5 cm), ruskeanpunaisia koristehedelmiä, jotka pysyvät puussa pitkälle talveen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomenapuut / marjaomenapuut
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, joka on juuri ja juuri keskikokoinen, n. 125g, punaviiruinen ja tulee läpikuultavaksi kypsänä jo elokuun lopulla. Terve hedelmä, jonka maku heikosti makeanhapan. Puu tulee aikaisin satoikään ja antaa runsaan sadon. Toiselta nimeltään Valkoinen Nalif (Bélyj nalif, Alabasterpipping) Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Myöhäinen, venäläinen syyslajike, jolla on kookkaita, terveitä hedelmiä. Kiinteät, hapanimelät ja aromikkaat hedelmät säilyvät pitkään. Pitkulaisen mallisilla omenoilla on oranssinpunaisia viiruja. Vahvakasvuinen puu, jolla merkittävästi paremmmat oksakulmat, kuin punakanelilla. Tulee aiemmin satoikään, kuin muut kanelilajikkeet. Runsassatoinen ja talvenkestävä. Harvinainen. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Varsin terve, runsassatoinen syyslajike Venäjältä. Hedelmät suuria, 135-170g, kiinteitä, kellertäviä, joissa paikoin punaista viirua pintavärinä. Maku makeanhapokas, mehukas, selvä viiniaromi. Anmtaa sadon varhain, voidaan varastoida noin kuukauden ajan. Puu on keskisuuri, latvusto melko leveä, pyöreähkö. Todella tykätty, laadukas herkkuomena. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Venäläinen lajike, jonka perimässä mm. Antonovkaa ja Punaista Melbaa. Hedelmä on suuri, 130-170g. Pohjaväri keltainen, mutta pinnassa kauttaaltaan kirkkaanpunaisia viiruja ja pisteitä. Malto kiinteä, rapea ja erittäin mehukas. Erittäin hyvänmakuinen, sopivasti makeanhapokas, aromikas. Syöntikypsä syys-marraskuussa. Runsassatoinen myöhäinen syyslajike, jolla hyvä ruvenkesto. Vyöhyke: FI 1-3/4. SE 1-4/5. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Uudempi suomalainen lajike (Lobo x Huvitus). Puu on melko pienikokoinen. Hedelmät ovat keskikokoisia, tumman purppuranpunaisia, melkeinpä mustia. Malto on valkoista, kuoren alta punaista. Maku mausteinen, miedon kirpeä ja makea. Omenat kypsyvät syyskuussa ja säilyvät noin kuukauden. Hyvin tykätty ja erityinen! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Valkokukkainen koristeomenapuu. Kaunis, erittäin talvenkestävä lajike, joka on kotoisin Torniosta, Lapista. Puu istutettiin vuonna 1917 Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Kasvutapa on epätavanomaisen säännöllinen ja kaunis. Hedelmät ovat lähinnä koristeelliset, mutta niitä voi käyttää mehuihin ja soseisiin, kun toivotaan runsasta hapokkuutta. Kukkii runsaasti jo nuorena. Muodostaa pieniä, kauniita, terveitä omenoita vuosittain, omenat pysyvät puussa vielä lehtien tiputtuakin. Tuuleentuu aikaisin syksyllä. Suosittelemme! Vyöhyke: FI 1-6. SE 1-7. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
-
VARTTAMISOKSAT Talvilajike, jolla on suuria, kauniita ja hieman epäsäännöllisen muotoisia hedelmiä. Maku on raikkaan kirpeä, mukana jonkin verran makeutta, vahva aromi. Syötävän kypsä muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Loistava sekä talous- että pöytäomenaksi. Hyvä vaihtoehto kylmempään ilmastoon talvilajikkeiden Åkerön, Aroman ja Lobon sijaan. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Eestiläinen kesälajike 1700-luvulta, jota on viljelty Suomessa 1800-luvun loppuolelta lähtien. Keskikokoiset/kookkaat hedelmät ovat kiinteitä, ja läpikuultavan mehukkaita, kun vedensaanti on hyvä. Maultaan erinomainen ja raikkaan makeanhappoinen, mukanan aavistus päärynän aromia. Kauniilla puulla on säännöllinen kasvutapa. Hyvä pöytäomena, mutta sopii myös talouskäyttöön. Kutsutaan myös Tallinnan päärynäomenaksi. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Hyvin tummanpunaisin kukin kukkiva koristeomenapuu. Lehdet ovat kauniin punertavat koko kauden ajan, mikä tarjoaa mukavaa vaihtelua kesän vihreyden keskelle. Todennäköisesti tummin kaikista koristeomenapuista. Pienet, tummanpunaiset hedelmät ovat myöhään syksyllä koristeellinen näky. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Koristeomena / Marjaomena
-
VARTTAMISOKSAT Kanelilajikkeista tavallisin. Saapui Suomeen Venäjältä 1896. Keskikokoinen, melkein täysin punainen, mehukas, miedosti hapahko ja voimakkaasti kanelinmakuinen hedelmä sopii hyvin herkkuomenaksi ja soseeksi. Puu kasvaa kanelilajikkeille tyypillisesti voimakkaasti, lehvästö harva. Hyvä pölyttäjä. Antaa ensimmäisen satonsa 5-8 vuoden kuluttua istuttamisesta. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Kotimainen lajike, joka on jalostettu 1981 Piikkiössä (Melba x Huvitus). Hedelmät ovat keskisuuria/suuria ja keltaisia ruskeanpunaisella peitevärillä. Omenat ovat ohutkuorisia, mehukkaita ja raikkaan happokkaita. Miellyttävän makuinen syöntiomena. Runsassatoinen. Vyöhyke: FI 1-3(4). SE 1-5. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Nyare finsk sort (Lobo x Huvitus) introd. 1996, men korsad på 1960-talet. Frukten är medelstor till stor och vackert röd. Mycket angenäm smak där sötma och syrlighet är i balans. Fruktköttet är medelgrovkornigt, saftigt och rödstrimmigt. Ett gott ätäpple som kan lagras några veckor. Trädet är medelstarkväxande med utbredd krona. Vyöhyke: FI 1-4/5. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Aikainen, suomalainen talvilajike 1900-luvun alkupuolelta. Litteänpyöreät, hieman keskikokoa pienemmät hedelmät ovat maultaan hapanimeliä ja aromaattisia. Puu tulle myöhään satoikään, antaa jatkossa melko hyvän sadon. Itsepölyttyvä. Lajikkeelle on tyypillistä pysty kasvutapa ja tukevat oksat. Terve lajike, ja yksi kestävimmistä. Sopii luomuviljelyyn. Korkealaatuinen herkkuomena! Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT (Auringon lahja) Vanha lajike Jekaterinburgista vuodelta 1939. Lajiketta viljellään nykyisin Venäjän pohjoisilla alueilla mm. Uralilla. Hedelmä on kookas 110–150 g. Pohjaväriltään kullankeltainen ja peiteväriltään hieman oranssi auringon puolelta. Hedelmän kuori on paksu. Malto erittäin mehukasta ja rapeaa. Maultaan makea, lievästi happoinen ja erityisen aromikas. Kypsyy syyskuun alkupuolella ja säilyy noin kuukauden verran. Lajikkeelta ei ole tavattu omenarupea. Vyöhyke: FI 1-5. SE 1-6/7. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Rupiresistenssi lajike Oriolista, Venäjältä, vuodelta 1993. Venäjän lajikerekisteriin lajike otettiin vuonna 2001. Menestynyt erittäin hyvin Pohjois-Savon koetarhoissa. Hedelmä on kooltaan 130–160 g. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja vadelmanpunaläiskäinen peiteväri peittää lähes koko hedelmää. Malto on vaaleaa, tiivistä, hienorakeista ja erinomaisen mehukasta. Hedelmät säilyvät jouluun saakka. Maultaan kypsänä herkullinen, sopivasti happoinen ja makea, miedosti arominen. Puu tulee nuorena satoikään ja on myöhemmin hyvinkin runsassatoinen. Puu on keskikokoinen ja latvus säännöllisen pyöreä. Lajike ei sairastu omenarupeen, koska se sisältää Vf-geenin ja on muutoinkin hyvin terve. Koeviljelyssä taimistollamme. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Kotimainen talvilajike Piikkiöstä, jolla on hyvin suuret hedelmät. Maultaan se on raikkaan kirpeä ja mausteinen. Erittäin hyvä talousomena, mutta sopii myös syöntiomenaksi varastoinnin jälkeen. Voidaan varastoida kuukausia. Todennäköisesti hyvin terve lajike. Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5. Tyyppi: Talvilajike
-
VARTTAMISOKSAT Runsassatoinen puu, joka antaa jo nuorena satoa. Hedelmät ovat keskikokoisia/kookkaita, mehukkaita ja usein läpikuultavia. Maultaan miellyttävän makea ja raikkaan viinihappoinen miedolla aromilla. Tuorehedelmäksi ja soseisiin.Hyvä pölyttäjä. Suomalaisella kannalla on valitettavasti talvehtimisongelmia. Vyöhyke: FI 1-3. SE 1-5. Tyyppi: Kesälajike
-
VARTTAMISOKSAT Tartusta, Regelin taimistolta, vuonna 1865 tullut vanha, aikainen syyslajike. Kohtalaisen kookkaita, kartiomaisia, punakeltaisia hedelmiä. Malto on pehmeää ja mehukasta, enemmän makea kuin happoinen. Yksi parhaimmista soseomenoista! Runsassatoinen. Erittäin hyvä talvenkestävyys, ehkä Borgovskojen jälkeen yksi kestävimmistä. Vyöhyke: FI 1-5/6. SE 1-6/7. Tyyppi: Syksylajike
-
VARTTAMISOKSAT Valkealan tilalta peräisin. Kookkaita, hieman kartiomaisia hedelmiä. Pohjaväri on kauniin keltainen ja peiteväri on lämpimän ruusunpunainen. Omenat ovat miedosti hapahkoja ja miellyttävän makeita. Malto karkeaa ja mehukasta. Tulee aikaisin satoikään. Erittäin terve lajike! Vyöhyke: FI 1-4. SE 1-5/6. Tyyppi: Syksylajike